Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.


Eero Voutilainen. Kuva: Kotuksen arkisto.

Eero Voutilainen työskentelee Kotuksen tekstilajitutkimushankkeessa ja toimittaa täysistuntopuheita eduskunnassa. Eero haluaisi suvaita kielessä kaikkea muuta paitsi suvaitsemattomuutta ja sumuttamista.

Eero Voutilainen

17.6.2009 19.31

Rinnasta, yleistä, leimaa

Sellaisia ne nuoret miehet ovat.

Eurovaalien tiimoilta pulppuilee kiinnostavaa kieltä vaalien jälkeenkin. Ruotsin keskustapuolueen kansanedustaja Annika Qarlsson on herättänyt huomiota pohdittuaan viimesunnuntaisessa blogikirjoituksessaan Ruotsin Piraattipuolueen vaalimenestystä (http://qarlsson.se/blogg/?p=710).

Qarlsson toteaa kirjoituksessaan ensin, että monet Piraattipuolueen äänestäjät ovat nuoria yksityisyyden suojaa puolustavia miehiä, ja viittaa sitten tutkimuksiin, joiden mukaan myös monet nuorten naisten raiskaajista ovat nuoria miehiä. Lopuksi hän kiinnittää huomiota siihen, kuinka suuressa ristiriidassa nämä yksityisyydensuojan vaatimukset ja rikkomiset ovat keskenään: ”[- -] onko yksityisyydensuoja nuorille miehille tärkeä asia vai ei???”

Kirjoituksessa käytetty retoriikka on herättänyt Ruotsissa melkoisesti huomiota. Rinnastamalla Piraattipuolueen kannattajat ja nuorten naisten raiskaajat Qarlsson tuntuu viestivän, että kyse olisi samoista ihmisistä, koska molemmat ovat usein nuoria miehiä. Lisäksi tekstin lopussa olevan kysymyksen on tulkittu leimaavan kaikki nuoret miehet yleistetysti raiskaajiksi.

Rinnastaminen ja yleistäminen ovat kielessä kuin kielessä hyvin yleisiä retorisia keinoja, politiikassa ja muualla. Niiden avulla on helppo esittää jokin yksilö, ryhmä tai ilmiö yksinkertaistetusti jonkinlaisena.

Monesti näihin retorisiin keinoihin ei edes kiinnitetä erityistä huomiota. Muutama hiljattainen väkivallanteko esitetään usein merkkinä siitä, että kulttuuristamme on tullut viime aikoina väkivaltaisempi. Kourallinen metrossa kiroilleita teinejä saa kunnian edustaa koko nykynuorisoa. Erkki Esimerkkihenkilö on yhden ivallisen huomautuksen jälkeen ivallinen ihminen. Suomalaiset ovat rehtiä kansaa ja kaikki töihin pyöräilevät autoilevia kohtaan ylimielisiä.

Yllä mainitussa tapauksessa rinnastaminen ja yleistäminen ovat niin räikeitä, että ne huomataan tavallista helpommin. Muiden kielisammakot on kuitenkin helpompi huomata kuin omat. Monet Qarlssonia kritisoineet ovat jo itsekin syyllistyneet samaan. Lainaus yhdeltä verkossa uutista kommentoineelta:  ”Ja tuollaiset imbesillit johtavat valtioita kaikkialla! Kiitos nyt kuitenkin, Annica, että näytit oman ja puolueesi älyllisen tason avoimesti.”


Palaa otsikoihin | 10 puheenvuoroa | Keskustele

18.6.2009 17.32
JH
Netin tekstiviidakoissa rämpiminen vaatii vähän erilaisen retoriikan tajua - pitää poimia provot ja trollit pois joukosta. Silti taitavakin sanankäyttäjä saattaa syyllistyä yleistyksiin ja olkinuken tähtäilyyn. Missä on klassisen retoriikan taju?

20.6.2009 8.39
ath
Päädyin blogiinne HS:n uutisen kautta. Kerrassaan mainiota, että tällainen blogi on olemassa!

Mielestäni yleistykset ovat mitä parhaita keskustelun voitelijoita. Yleisessä keskustelussa yleistykset ja pienet logiikkavirheet on mitä parhain tapa saada ihmiset ajattelemaan itse ja ottamaan kantaa. Pidänkin Qarlssonin keskustelun avausta erittäin taitavana. Ruotsin piraattipuoluekin lienee tyytyväinen :)
20.6.2009 11.23
bb
Miksi 'tiimoilta'?
Järkytyin tiimoilta-sanan käytöstä Kotuksen tutkijan tekstissä. Eikö olisi voinut kirjoittaa 'Eurovaaleista' Eurovaalien tiimoilta sijaan.
20.6.2009 11.53
Pirkko Limnell
Elefantit ja muu naapurusto
Mieleen tulee Kalevan Juttutupa, jota oululaisena silloin tällöin silmäilen. Jotain joskus itsekin kirjoitan. Hämmästyttää, miten huonosti monet ihmiset ymmärtävät yleisen ja yksityisen, omakohtaisen ja tilastollisen asian eron. Jos yläkerrassani sattuu asumaan tasajalkaelefantti, eivät kaikki tasajalkaelefantit asu yläkerroissa. Tömistelystä puhumatta.
20.6.2009 13.00
TA
Vertaus lopussa ei toimi. Ruotsin keskustapuolue, toisin kuin nuoret miehet, on instituutio, jolla on oma julkisuusstrategiansa ja tiedottajansa. Niinpä yksittäisen kansanedustajan kommentti voidaan tulkita laajemmin puolueen linjanvedoksi.

Lisäksi suhteellisessa vaalitavassa Qarlssonille menevät äänet menevät oikeastaan puolueelle. Toisin kuin nuorilla miehillä, puolueen älyllinen taso saattaa olla sen heikoimman lenkin korkeudella.

"Tuollaiset imbesillit johtavat valtioita kaikkialla" on kyllä epäreilu vertaus.
21.6.2009 9.30
Turkulainen
Tehdään työtä käskettyä
Kaikkeen sitä riittääkin rahaa tässä valtiossa. Kotimaisten kielten tutkimukseen, tutkijoiden nettisivujen ylläpitämiseen, jotta saavat työkseen keskustella ja jutella intternetissä. Kaikki kotimaisten kielten tutkijoiden pitäisi saada oitis oikeisiin töihin! Kotimaisten kieltentutkijat ovat kuin loisia, kuin eliittejä.
21.6.2009 13.04
Lisää kielentutkijoita!
Kieli kirkkaaksi
Turkulainen: Ks. Heikkisen ensimmäistä blogitekstiä: http://www.kotus.fi/index.phtml?5400_m=5401&5400_o=4&s=3235.

Tutkijoita pitää olla päinvastoin paljon enemmän: lisää tutkimusta ja koulutusta ymmärrettävämpien tekstien tekemiseksi ja manipuloivien tekstien avaamiseksi!
21.6.2009 19.21
Mörkö
Jaaha, siinä tulikin sitten ensimmäinen trolli!
24.6.2009 14.05
William K
Totuudenpuhujan kiitos
Eero 'syyllistää' blogissaan ihmisiä retoristen keinojen käytöstä. Axel Oxenstierna, Ruotsin pitkäaikainen valtakunnankansleri ja suurvalta-aseman luoja, oli puheissaan suorasukainen mies. Valtaansa pönkittääkseen hän nimitti valtion korkeisiin virkoihin mielellään sukulaisiaan ja muita luottohenkilöitään. Kun hän ehdotti yhtä poikaansa jo kovin nuorena korkeaan virkaan, poika itse alkoi epäröidä, mahtaako hän pystyä vaativaan tehtävään, kun koulutuskin oli vielä kesken. Axel tokaisi siihen: "Voi poika, jospa tietäisit, kuinka vähällä järjellä maailmaa hallitaan!"

Annika Qarlssonin satunnaisen kommentoijan lause "Ja tuollaiset imbesillit johtavat valtioita kaikkialla!" ei ole sen kummempi yleistys kuin alluusio tuohon Axelin tokaisuun. Ruotsalaiset lukevat kouluhistoriansa hyvin. Toki alluusiokin on retorinen keino, jolla tekstiä tavasta ryyditetään, mutta siitä harvemmin ketään syyllistetään.

Entäs jos Axel tulee lausahtaneeksi havaittujen yksittäistapausten nojalla yleistetyn totuuden? Toden saa aina sanoa, mutta totuudenpuhujaa harvoin kiitetään.
24.6.2009 17.51
helanes
Provot ja trollit
Niitähän nettikeskustelussa riittää. Mutta myös ironia/sarkasmi aiheuttaa hämminkiä, se kun edellyttää ironian/sarkasmin tunnistamista. Mutta jos sitä käytetään keskellä muuten asiallista tekstiä (kuten Halla-aho tunnetusti teki tai väitti tehneensä), väärinkäsitykset ovat ymmärrettäviä. Tosikkous on varsin yleistä; vaikea viesti menee perille vain, jos siitä erikseen varoittaa.
Olen tämän saanut tuta myös omassa blogissani http://helanes.blogit.kauppalehti.fi