Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.


Eero Voutilainen. Kuva: Kotuksen arkisto.

Eero Voutilainen työskentelee Kotuksen tekstilajitutkimushankkeessa ja toimittaa täysistuntopuheita eduskunnassa. Eero haluaisi suvaita kielessä kaikkea muuta paitsi suvaitsemattomuutta ja sumuttamista.

Eero Voutilainen

26.11.2009 11.42

Mitä pienistä

Piittaako päättäjä oikeasti suomen kielestä?

Suomen kielen professorit Auli Hakulinen ja Lea Laitinen kirjoittavat tänään Helsingin Sanomissa, että suomalaisessa hallinnon kielessä korostuu välinpitämättömyys kieltä kohtaan. Kirjoituksen taustalla on täälläkin keskusteltu ja tasavallan presidentin viime perjantaina allekirjoittama aluehallinnon uudistus, jossa läänien tilalle perustetaan ”aluehallintovirastoja” ja jonka vaikutuksesta Pohjois-Suomi sijaitsee pian Lapin eteläpuolella.

Nämä ja monet muut asetuksen kohdat sotivat Hakulisen ja Laitisen mukaan suomalaisten kieli- ja paikantajua vastaan. Niillä tuhotaan hallinnollis-maantieteellistä jatkumoa ja hämärretään Suomen historiaa kielellisin keinoin. Valtion palkkalistoilla työskentelevien kieliasiantuntijoiden näkemystä ei ole huomioitu edes sitten, kun se on käyty pyytämättä kertomassa. 

Hallintolain 9. pykälässä todetaan, että viranomaisen on käytettävä ”asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä”. Asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä tuntuvat kuitenkin olevan sanoja, jotka voi tulkita vähän miten sattuu omiin päämääriin sopimaan. Lain vaatimus kuulostaa toki hienolta ja kannatettavalta, mutta miten se toimii käytännössä? Valvooko sitä oikeasti kukaan? Voisiko kielen puolesta kelvottoman lain palauttaa siihen vedoten takaisin valmisteluun, vaikka laille olisi jo saatu presidentin puumerkki ja hienot kehykset?

Hakulisen ja Laitisen mukaan suomalainen nykyhallinto sivuuttaa systemaattisesti kielinäkökulman asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Kielestä puhutaan kauniisti Mikael Agricolan päivän juhlapuheissa, mutta sen yhteiskunnallista merkitystä ei oteta vakavasti.

Kirjoittajat vetoavatkin päättäjiin, että suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria kunnioittavan hallinnon takaamiseksi ryhdyttäisiin käytännön toimiin: Kaikkien virkahenkilöiden olisi saatava säännöllisesti hyvän virkakielen koulutusta. Myös poliitikkojen kielitiedot ja -taidot tarvitsisivat konkreettista tukea, ja ministereiksi olisi nimitettävä suomalaisia, jotka tuntevat syvällisesti suomalaista kultturia ja monikielisen yhteisön tarpeita.

Kauniit sanat ovat vielä kauniimpia sitten, kun joku osoittaa myös käytännössä piittaavansa niistä jotenkin.


Palaa otsikoihin | 7 puheenvuoroa | Keskustele

26.11.2009 13.11
Kiiski
Niin, mitäs pienistä...
Semmoinen erikoinen piirre Hakulisen ja Laitisen jutussa on, että siinä yhtäkkiä ruvetaan puhumaan Kotuksesta. Sana kotus on jutussa aiemmin esiintynyt vain Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen www-osoitteen osana

Siis mikä Kotus? No, kirjoittavat selvittävät, että se on suojakatosta merkitsevä johdos sanasta kota.

Olisiko pitänyt muistaa sanoa, että Kotus tarkoittaa jutussa myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskusta? Vai korostuuko kieliprofessoreiden kielessä välinpitämättömyys?
27.11.2009 18.09
Auli H
Kotus
Hyvä Kiiski, lue juttu tarkemmin. Kotmaisten kielten tutkimuskeskuss mainitaan sen 5. kappaleessa.
28.11.2009 0.38
Birgitta
Ymmärrettävää kieltä?
On aika törkeää, että läänit, sekä siis sana "lääni" hävitetään Suomesta ja suomen kielestä. Meillä on vanhat läänilinnat-miten kerromme niiden historian? Että tyhmät ja ajattelemattomat EU-sedät mitätöivät ne? Miksi Suomi-saaga aina vain pätkii? Vastauksen taisin jo kertoa.
28.11.2009 0.41
Birgitta
Kiiskelle
No tuota, olet sitten varmaan eduskunnan enemmistön puolella ja kannatat lääni-nimityksen muuttamista aluevirastoiksi?
Tämä on konkreettinen johtopäätökseni - ei lainkaan filosofinen pohdiskelu tällä kertaa. Siihen kun ei ole nyt aikaa.
28.11.2009 20.37
Kiiski af Vastaranta
Auli H:lle ja Birgitalle

Lue Auli itte tarkemmin.

Viidennessä kappaleessa mainitaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Toki. Ja sen verkko-osoitteen osana kotus (pienellä: www.kotus.fi).

Ja sitten paaljon myöhemmin ruvetaan puhumaan Kotuksesta (isolla). Ja selitetään sitten se kota-juttu. Ja sitten pitäisi ymmärtää, että se verkko-osoitteen osa (kotus) on sitten Kotus eli Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Kotuksesta puhutaan kuin leivästä, itsestään selvänä ja tunnettuna nimenä.

Ota ällätikku avuksi.

Birgitalle: lääneistä en ole sanonut sanaakaan.
28.11.2009 23.09
Loogikko
Merkillistä
Hakulisen ja Laitisen jutun perusteella saamme tietää kotus-sanasta kaksi asiaa:

1) Se esiintyy Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen www-sivujen osoitteessa www.kotus.fi

2) kotus tarkoittaa suojakatosta

Siis: Mikä jää tietämättä?

Se, että kotusta käytetäään myös erisnimenä Kotus, jolloin sillä tarkoitetaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskusta.

Kuka tai mikä muuten on tehnyt kielipoliittisen ohjelman Suomen kielen tulevaisuus? Jutusta käy kyllä selville, että se on luettavissa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nettisivuilta.

MOT
1.12.2009 14.19
Epä Tieto
Hohhoijaa, jotenkin tuntuu, että tässä kommentoinnissa hukattiin sekä pihvi että lapsi pesuveden mukana. Voutilaisen pointtihan oli kai jotain tällaista: Rikottiinko aluehallintouudistuksessa hallintolain kielipykälää? Riittääkö "sori, näin tässä nyt kävi" selitykseksi. Ks. myös Sailaksen juttu: http://www.kotus.fi/?5430_m=5956&s=3244