Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.


Auli Hakulinen. Kuva: Kotuksen arkisto.

Auli Hakulinen
on suomen kielen emeritaprofessori; tutkinut kielioppia ja vuorovaikutusta; suomen kielen lautakunnan jäsen 1998–, Suomen kielen tulevaisuus -työryhmän jäsen 2007–2009 .

Auli Hakulinen

4.6.2009 13.42

Se rapistuu sittenkin

Kieltä koskeva ajattelu tuppaa olemaan kliseistä. Yksi sitkeähenkisimmistä on käsitys kielen rappeutumisesta. 

Esimerkkeinä ovat useimmiten puhekielisyydet kuten ”elikkä”, persoonapronominit ”se” ja ”ne” tai kaksoispassiivi ”oltiin luettu”. Syyllisiä rappeutumisilmiöille ovat lepsut, kaiken ymmärtävät kielitieteilijät ja aseensa laskeneet äidinkielenopettajat. Ihmisten on vaikea uskoa tai hyväksyä, että kieli on muutoksen tilassa.  Puhe muuttuu, ja se vaikuttaa koko ajan enemmän kirjoitettuun kieleen. ”Kirjakieltä” puhuu luonnostaan enää harva, ja kirjoitettu kielikin on monenkirjavampi kuin ennen. Paluuta kaksijakoiseen murteet – kirjakieli -asetelmaan ei ole, ei myöskään kirjakielen puhumiseen yleiskielenä. Rappiosta ei kuitenkaan ole kysymys.

Emme me kielentutkijat silti huolettomia ole. Se näkyy juuri ilmestyneestä kielipoliittisesta toimintaohjelmasta ”Suomen kielen tulevaisuus”, luettavissa osoitteesta http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk7/. Tässä kielitieteilijöiden laatimassa raportissa kartoitetaan suomen kielen tilaa ja käyttöä elämän eri aloilla ja esitetään suosituksia ja velvoitteita yhteiskunnan eri tahojen vaikuttajille. Yhteisenä nimittäjänä on suhde englannin kieleen, globaalistumisen johtotähteen. Englanti on rantautunut kouluihin vasta 1960-luvulta alkaen, ja nyt sitä on leikillisesti sanottu kolmanneksi kotimaiseksi.

Mistä siis huoli? Meidän kielitieteilijöiden mielestä kyse ei ole siitä, että kielestä pitäisi kitkeä pois englannin vaikutus, kuten ranskasta on pyritty tekemään. Vakavampi uhka on, että tähän saakka monipuolisesti toiminut kansalliskieli luovuttaa oikeuksiaan käyttöala käyttöalalta isommalle niin, että tätä menoa oma kieli sopiikin jonain päivänä enää kotikieleksi. No, ”kieli” ei tietenkään luovuta, vaan sen tekevät kielenpuhujat, kieliyhteisö. Englanti on hiipinyt kuin huomaamatta jokapäiväiseen elämään, nielaissut kouluista monikielisen kirjon ja muuttunut maagiseksi avaimeksi kansainvälistymiseen. Englanti on niin mukava Facebookin, viihteen tai skeittailun kieli, Wikipedian artikkelit ovat luotettavampia englanniksi kuin suomeksi. Väitöskirja kuulostaa komealta englanniksi, vaikka sen lukijoista valtaosa olisi suomalaisia. Kunnianhimoiset vanhemmat lähettävät lapsiaan kouluun, jossa aineenopetuksenkin kielenä on englanti, koska se muka turvaa heille kansainvälisen tulevaisuuden.

Peräänkuulutamme yhteisvastuuta suomen kielen käyttökelpoisuudesta. Kielen käyttö ja suojelu on opittava näkemään poliittisena asiana: kielen hyvinvointi on kielipolitiikkaa, ja kielipolitiikan tulee olla osa valtakunnallista ja kuntapolitiikkaa. Näin se on jo naapurimaissa.


Palaa otsikoihin | 14 puheenvuoroa | Keskustele

5.6.2009 11.08
Hanna Lappalainen
Koulujen kielivalinnat rajoittavat
Yhdyn täysin väitteeseen, että englanti on nielaissut kouluista kielivalintojen kirjon. Tässä yksi konkreettinen esimerkki: kuopukseni puhkui tokaluokkalaisena, että hän alkaa opiskella seuraavana vuonna ruotsia. Nyökyttelin ajatukselle tyytyyväisenä. Mutta kuinka ollakaan: kunnassamme oli päätetty, että kaikki aloittavat kieliopinnot englannilla. Kun kommentoin päätöstä närkesätyneenä, minua lohduteltiin, että seuraavana vuonna on mahdollista aloittaa toinen vieras kieli. Mutta kävi niin kuin arvasinkin: ajatukset ylimääräisistä koulutunneista eivät innostaneet pientä koululaista. Sitä paitsi koulussa tiedettiin kertoa, ettei esimerkiksi ranskaa kannata valita, koska tarpeeksi isoa ryhmää ei ole ennenkään saatu kasaan. Hohhoijaa!

Toinen kokemus lähipiiristä on vakuuttanut, että englannin ehtii oppia, vaikka aloittaisi myöhemminkin: Toista koulua käyvä esikoinen aloitti ruotsilla ja saksalla ja englannin vasta 5. luokalla, enkä usko, että hänen taitonsa pahasti jäävät jälkeen niistä, jotka ovat aloittaneet kaksi vuotta aikaisemmin. Harrastukset ym. ovat pitäneet huolen siitä, että englannin oppimiseen on kova motivaatio.
5.6.2009 11.27
JH
Facebook...
...sentään saatiin suomeksi, vaikka vähän aikaa siinä kesti. Tekniikan alan väitöskirjojen osalta näyttää vähän huonommalta: ainakin sähköisesti tarjolla olevista TKK:n väitöskirjoista

http://lib.tkk.fi/Diss/list.html

saa 2000-luvulta hakemalla hakea suomenkielistä otsikkoa. Hienoahan se on, että tekniikan tutkijat osaavat englantia, mutta pitääkö se välttämättä osoittaa väitöskirjalla? Tällä hetkellä ei ole minkäänlaista varmistusta siitä, että tutkija osaa kertoa suomeksi (tai ruotsiksi) omasta alastaan. Pitäisin tätä kuitenkin tärkeämpänä kuin tavoitetta saada kaikki mahdollinen julkaistua englanniksi.
5.6.2009 16.15
tms
pakkoenglanti
Niinpä, kollega englanninopettajakin on aloittanut englannin opiskelun lukiossa. Nyky-ympäristössä englannin oppiminen saa niin paljon tukea, että B- tai C-kielenäkin aloittaessaan saa elämässä tarvittavan taidon. Toista on niillä kielillä, joita missään muualla kuin koulutunneilla ei kule.

Englannin pakkovaltaa lisää vielä se, että toisen asteen jälkeen (ehkä jo toisella asteella) oletetaan kaikkien opiskelleen englantia A1 kielenä, eikä muiden pitkien kielten lukijoille ole tarjolla mitään jatkoa, jollei valitse kyseistä kieltä pääaineekseen.
6.6.2009 5.55
Jouni Kemppi
9_9
JH hei, m'oon sitä mielt et just TKKool on niiq viisast skrivaa ne väikkärit kolmannel kotimaisel, meinaan q teknisel alal tuppaa oleen nii et läheskää kaikil termeil ei oo järkevää suomengiälist vastinetta ja neki joit on ei niiq ollenkaa kuvaa sitä tekniikkaa siel taustal ja ne on muuteki iha ijittei ja finski on varsinki it alal iha LSFW, l33tit muute skirvaa engekskaaki nettislangil ja must ois mageet jos joku skrivais väikkärin l33ttigiälest.

Mut sit juttu onki iha eri ku ne rupee skrivaan väikkäreit engelskax sellasilki tieteenaloil joil perinteisesti on meil käytetty suomee. Sitä paiti, IMHO se on koht nii et engelska - langvitsinä siis - vois muuteki heittää meille finskeille AYBABTUt but _W_.

JK & JJ ^__^

Pitäisiköhän laittaa loppuun sanasto? Nääh, ihan selvää kieltähän tuo on...
6.6.2009 6.50
Jouni Kemppi
Laitetaanpa vapaa käännös yo. viestistäni, siis olettaen että tiettyjen keskusteluryhmien kieltä ja l33t(elite, eliitti)kieltä vapaasti yhdistelevä viestini julkaistaan.

JH, on ymmärrettävää, vaikkakin valitettavaa, että juuri TKK:lla väitöskirjat kirjoitetaan englanniksi, sillä teknisillä aloilla, varsinkin IT-alalla, tiedeyhteisön kieli _on_ englanti. Minkä lisäksi IT-alan terminologialle ei useinkaan tunnu löytyvän järkeviä suomenkielisiä vastineita.

Minä huolestuisin vasta siinä vaiheessa kun Suomessa aletaan kirjoittaa väitöskirjoja englanniksi sellaisillakin tieteenaloilla joilla perinteisesti on käytetty suomea.

Olisi muuten mielenkiintoista lukea millaista analyysiä kielentutkija saisi aikaiseksi l33t-porukan kielestä ja varsinkin manga- ja animeharrastajien slangista.
6.6.2009 13.46
Tutkimus laitoksista ja opistoista blogeihin!
Ei kansa- vaan kansan tiedettä
Jouni: Ala itse kartoittaa noita nettiyhteisöjen ilmaisuja omassa blogissasi. Kerää ja selitä ensin itse niin paljon kuin toistaiseksi osaat, ja muut voivat sitten täydentää. Ei siihen tohtoria tarvita, eikä se teidän tutkimusosaston "kourallinenkaan" (ks. Heikkisen ensimmäinen blogiteksti) varmaan kaikkeen ehdi. Siitä voisi tulla nettiyhteisön oma yhteistutkimus, -sanakirja tms.

Tutkijatkin voivat sitten tulla lisäämään sekaan omiaan, niillä kun on niitä kaikenlaisia "teorioita" ja muita herrain metkuja. :)
20.6.2009 6.08
laura
eivät sulje toisiaan pois
Se, että käy koulunsa englanniksi ei poissulje kiinnostusta äidinkieleen ja sen hallintaan. Itse lukion englanniksi käyneenä olen kiitollinen siitä, että osaan nyt englantia yhtä hyvin kuin äidinkieltäni suomea.

Tästä kiitos erinomaisille opettajilleni.
20.6.2009 10.22
Petronius Europeus
Pahasti rappeutunut
Suomen kieli on jo pahoin rappeutunut. Jossakin vaiheessa tulevaisuudessa lienee parasta vaihtaa englantiin.

Verbin perusmuoden tuntemus on alkanut hävitä jo pääkaupunkiseudun ulkopuoleltakin. Esim: "On ihanaa palaa kotiin."

Tyrmäys on siirtynyt jo kokonaan ihmistenväliseen keskusteluun. Uutisissa valtakunnan vaikuttajat tyrmäävät toistensa ehdotuksia. Jos tyrmääjä on voimakkaasti eri mieltä, on muodikasta sanoa, että tämä on "tuohtunut" Minkähänlaista mielipieiden vaihtoa tapahtui taannoisessa EM-nyrkkeilyottelussa, jossa Ami Asikainen tuli tyrmätyksi? Mitä hän sanoi, ja millä sanoilla toinen osapuoli tyrmäsi hanet? Oliko tuhtunut?

20.6.2009 12.34
Arvohaistelija
Terveisiä Piilaaksosta, Kaliforiasta!
"Kunnianhimoiset vanhemmat lähettävät lapsiaan kouluun, jossa aineenopetuksenkin kielenä on englanti, koska se muka turvaa heille kansainvälisen tulevaisuuden". - Miten niin 'muka'? Tuo 'muka' tuossa lauseessa sisältää selvästi ylenkatsetta ja halveksuntaa. Fakta on kuitenkin se, että tuollainen koulutus ihan oikeasti turvaa kansainvälisen tulevaisuuden! Piste. Esimerkiksi teknisillä ja luonnontieteellisillä aloilla on ihan pakko hallita englanti lähes äidinkielen tasolla, mikäli haluaa tavoittaa alansa kansainväliset huiput omilla tuloksillaan / ymmärtää ja analysoida kansainvälisten kollegoidensa tuloksia / saada kansainvälisessä yhteisössä arvostusta ja asemaa. Siksi ne väitöskirjatkin ovat englanniksi. Huono englannin kielen hallinta on uran suurin kompastuskivi monelle muutoin lahjakkaalle tekniikan/luonnontieteen alan tutkijalle tai muulle ammattilaiselle. Sen olen joutunut surullisena toteamaan kerta toisensa jälkeen.
20.6.2009 13.07
TA
Väitöskirjat on sikäli huono esimerkki, että nykyää monilla tieteenaloilla väitöskirjat ovat ns. nippuväitöksiä, jotka koostuvat monesta kansainvälisessä julkaisusarjassa julkaistusta tutkimuksesta. Yllättäen kansainväliset julkaisusarjat ovat harvoin suomenkielisiä.

Tämä tietenkin johtaa ongelmaan, ettei tutkijan välttämättä tarvitse tiedettä suomeksi. Mutta ratkaisu siihen ongelmaan on oltava joku muu kuin suomenkieliset väitöskirjat.
20.6.2009 18.47
Outi Sane
Työtä se on - kielenhuolto! ;-)
Täällä teille monikulttuurisen perheen vastine. :-D
Meillä on monikielinen perhe ja teemme urakalla töitä kahden kielen, suomen ja diolan, merkeissä. Monet luulivat, että lapsemme menisivät Tampereelle ranskankieliseen kouluun, mutta me emme ole kokeneet sitä tarpeelliseksi. Miksiköhän? No syy on selkeä: se ei ole kummankaan äidinkieli ja jos meidän lapsemme menevät sinne, kuinka meidän oma kylämme monikultuuristuu sitten sen jälkeen?

Onni on ollut se, että tässä Kuljun kylässä on sivukirjasto. Sieltä lapset käyvät ammentamassa laatukirjallisuutta kotiin ahmittavaksi. Tämän vuoksi monikielinen tyttäreni, joka voisi olla "kielipuoli", onkin taulukoissa keskiarvoa parempi äidinkielen osalta. Hyvä hyvä...

Olemme tehneet paljon töitä sen kanssa, että "isänkielisiä" kirjoja ilmaantuu taloomme. Kolmannella Senegalin matkalla saimme matkalaukkuihimme melkein 20 kirjaa - vihdoikin!

Kielen opettaminen lapselle, varsinkin tämänlaisessa tilanteessa, vaatii paljon mielikuvitusta, kärsivällisyyttä ja työtä. Emme halua opettaa heille kreolia, joten tuntuu siltä kuin olisimme korjausautomaatteja. Mutta teemme sen mielellämme omille lapsillemme.

Äidinkieli on identiteetti. Se on avain omaan kulttuuriin. Sen vuoksi kaksikulttuuristen lasten on puhuttava ja kirjoitettava molempia kieliä. Muuten lapsi jää "kielelliseksi raajarikoksi".

Hyvää kesää kaikille ja iloa kielityöhön!
20.6.2009 20.18
Sörkan YO
Poistoon
Voisiko saada poistoon mm. niinku (hirvittävä), myöskin, tosi paljon, älyttömän hyvä, mun kaa, porukat, äiskä-iskä, kokoustaa ja paljon, paljon muuta! Jos mitään ei tehdä, degeneroituu kaikki! Kielemme oli kaunis ja tehokas. Nyt siihen haetaan turhia sanoja tehoksi, kun ei kieltä osata!?:)
24.6.2009 12.48
helanes
Se mihinkään katoa
Suomen kieli. Muuttuu toki ja saa uusia muotoja, mm. tekstiviesteissä.
Ikävintä tällä hetkellä on nuorten, etenkin tyttöjen, englannista (kai) vaikutteensa saanut nouseva intonaatio.
Enkä ainakaan vielä ole tottunut "jos sä teet niin tai näin" Mika Häkkis -tyyliin, joka tuntuu tarttuneen laajalti (englannistako sekin?).
Jos puhutaan kielen rappeutumisesta, se tarkoittaisi, että joskus on ollut olemassa jokin oikea, turmeltumaton kieli. Ei ole.
25.6.2009 19.32
Toiva1
Verbit monikosta yksikköön
Hei,
En ole nähnyt tai kuullut kenenkään kieli-ihmisen äimistelevän nykyistä julkisihmisten puhetyyliä, jossa verbin monikkomuoto korvataan yksiköllä, esim "ihmiset menee", "nämä pelaajat on nuorempia" jne. Miten pian kirjakieli muutetaan tällaiseksi, vai yrittääkö joku taho panna hanttiin?