Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.


Auli Hakulinen. Kuva: Kotuksen arkisto.

Auli Hakulinen
on suomen kielen emeritaprofessori; tutkinut kielioppia ja vuorovaikutusta; suomen kielen lautakunnan jäsen 1998–, Suomen kielen tulevaisuus -työryhmän jäsen 2007–2009 .

Auli Hakulinen

8.3.2010 14.47

Samaan aikaan toisaalla

Kansainvälistyminen on nopeampaa kuin osasimme suomen kielen tulevaisuutta käsitelleessä raportissa uumoilla. Seuraavassa joitakin esimerkkitapauksia.

Suomen yliopistomaailman kansainvälistyminen kiihtyy. Lappeenrannan teknillisen yliopiston uusi LUT-look, on julkistettu. ”Yhdessä mainostoimiston kanssa läpikäyty prosessi oli syvällinen ja antoisa”, huokaa onnellinen rehtori Pöyhönen. Uuden ilmeen iskulauseena, siis sloganina, on ”Open your mind”.

Itä-Suomen yliopisto, siis UEF, on 42 päivää toimittuaan saanut julki ensimmäisen omaa toimintaansa analysoineen kansainvälisen artikkelin European Educational Journalissa. Tutkimuksen aiheena on Bolognan prosessiin sopeutuminen ja opiskelleiden nopea työllistyvyys – joka on osa UEF:n laatutyötä.

Parin päivän takaisen yleisönosastokirjoituksen viesti on, että Oulun yliopiston hallitus kohdentaa säästöt kielikeskuksen harvemmin opiskeltuihin kieliin, juuri niihin, joita ei koulussakaan tarjota riittävästi: espanja, italia, japani, ranska, saksa, suomi vieraana kielenä, venäjä. Tätäkin voinee pitää kansainvälistymiseen tähtäävänä – ahtaimmin tulkittunahan kansainvälisyys tarkoittaa englannin kielen aseman vahvistamista.

Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa ei voi enää suorittaa perustutkintoa äidinkielellään, jos se sattuu olemaan suomi. Jos yksikin ulkki sattuu oleman läsnä, suomalaiset eivät saa käyttää edes harjoitustöissään äidinkieltään. Nyt on tehty ensimmäinen kantelu oikeuskanslerille HY:n perustuslain vastaisesta menettelystä. Rehtori Wilhelmssonin vastineessa kuulemma viitataan kansainvälisyyteen, moniarvoisuuteen ja suvaitsevaisuuteen. Parhaassa tapauksessa prosessi johtanee aikaa myöten perustuslain muutokseen: mitäpä siinä enää suomen kielen oikeuksia puolustamaan.

Jyväskylässä, Suomen Ateenassa, on tutkittu suomalaisten suhtautumista englannin kieleen ja englannin kielen taitoa. Yksi tuloksista on, että enää vajaa kymmenelle prosentille väestöstä ei englannilla ole mitään merkitystä. Tutkijat pitävät ”kiinnostavana” huomiota, että huolimatta suomalaisten hyvästä kelitaidosta ja englannin arvostuksesta ”he eivät koe sitä täysin omaksi kielekseen eivätkä pidä itseään kaksi- tai monikielisinä”.

Samassa yliopistossa koordinoidaan eurooppalaista CCN Foresight Think Tankia – ajatushautomoa, joka pohtii tulevaisuuden kielenoppimisen näkymiä ja tarpeita. Suunnitelmissa vannotaan CLIL-opetuksen nimeen (= Content and Language Integrated Learning), josta muun muassa jyväskyläläiset tutkijat ovat saaneet myönteisiä tuloksia. Kyseessä on sisältöaineiden opettaminen englanniksi. Ajatushautomon näkemys on, että kieltä on opiskeltava integroidusti, ei vain kielenä. Ja mitä aiemmin aletaan, sen parempi: ensimmäinen vieras kieli esikouluvaiheessa, ja pian siihen päälle toinen.

Kyse on siis kuitenkin onneksi vielä monikielisyydestä. Jokaisen tulevan opettajan halutaan tukevan ensimmäisen, toisen, vähemmistö-, alueellisen ja digitaalisen kielen omaksumista. Ei vähä mitään; ennen sanottiin, että jokaisen opettajan on oltava äidinkielen opettaja.
Miksi tämä hätä ja kiire? No, kun aivotutkijat ovat juuri saamassa sensuuntaisia tuloksia, että vähäinenkin toisen kielen oppiminen muuttaa aivojen rakennetta ja sähköistä toimintaa. Oletetaan jopa, että kaksi- ja monikieliset ovat luovempia, kriittisempiä ja ennakkoluulottomampia kuin yksikieliset.


Palaa otsikoihin | 8 puheenvuoroa

8.3.2010 20.16
Leena
OMG, mitä kaikkea sitä sitä kuuleekaan! Open your mind...LOL! Mutta WTF, eipä tässä taida auttaa pyristellä enkun ylivaltaa vastaan. QED.
8.3.2010 20.36
Jukka K. Korpela
Oikeastiko suomi kielletty?
Onko suomen kielen käyttöä todella rajoitettu yliopistossa tuolla tavoin? Silloin on ehkä huolestuttavinta, että asia ei ole enempää ollut esillä julkisuudessa.

Jos suomen kielen käytöstä halutaan luopua, se kannattaisi toki aloittaa aiemmassa vaiheessa, muun muassa lopettamalla suomenkieliset koulut.

En usko, että tässä oikeasti on kyse monikielisyydestä vaan aikamme lingua francan, kansainvälisen rahvaanenglannin, suosimisesta. Se saattaa olla viisas linja, mistäpä sen tietäisi?
9.3.2010 0.27
Agricocacola
Very cool
Ei voi kuin hekotella yliopistojen pelleilylle. Järjen käyttö ei näemmä ulotu ihan kaikkialle. English, English, English! Everything has to be in English!
9.3.2010 9.39
Veksi
Selvä pyy
Englanninkielisiä ystäviäni huolestuttaa kielen rämettyminen. On kuulemma välillä hankalaa selvittää monimutkaisempia asioita englanniksi. Kohdeyleisö ei kuulemma ymmärrä eikä oikein voi osallistuakaan.

Eräs tapa tästä ongelmasta pääsemiseen olisi tietenkin, että kaikille haluaville opetettaisiin kunnon englantia ja hyvää kielenkäyttöä vaadittaisiin eri yhteyksissä. En kuitenkaan näe, että tämä voisi onnistua.

Niin, tuohon englannin asemaan yhteiskunnassa: ehkä uin erilaisissa piireissä, mutta osaan ja käytän useampaa kieltä välttävästi enkä siltä pohjalta osaa sanoa englannin paremmuudesta kuin sen levinneisyyden (eri muodoissaan).

Ärsyttävää toki, jos Suomessa ei saa yliopisto-opetusta suomeksi vaikkapa luontoon liittyvillä aloilla. Oma kokemukseni insinööripiireistä on, että kielet, englanti mukaanlukien, taipuvat kankeahkosi.

Äidinkieli on poikkeuksetta se selkein, mutta esimerkiksi käytännön työelmässä englannin etu toki on (silloin kun sitä vaaditaan), että kaikki tulkkaavat sitä parhain päin, vaikka itse sisällössä ei olisikaan järkeä. Saa sellaista implisiittistä myötätuntoa, kun kukaan ei voi oikeastaan kertoa, onko jokin asia oikein tai onko siinä välttämättä järkeä.

Kuinka moni asia näistä oikeastaan riippuu siitä, miten tutkimuksia ja julkaisuja arvotetaan? Onko olemassa tutkittua tietoa? Onko kehitetty tapoja arvottaa myös muuta kuin englanninkielistä tutkimusta? Auttakaa DI:tä mäessä ja antakaa suuntaa. :-)
9.3.2010 9.45
Tiina
Salahankkeita
Sillä aikaa kun viihde- ja myös vakavammin otettava media "uutisoi" milloin mitäkin kärpäsen kokoista kohua, tapahtuu kulissien takana isoja asioita. Mainittujen yliopistojen esimerkit kertovat siitä karusti. Kansalaisille (asiakkaille?) katsotaan sirkushuvien riittävän.

Lingua franca tunkee kaikkialta. Tuotteet lanseerataan englanninkielisin nimin, yritykset nimeävät tuotteensa ja palvelunsa englanniksi.

Kaksi- ja kolmikielisyydestä lienee yksilölle etua. En vastusta vieraiden kielten oppimista. Äidinkieltä ei kuitenkaan mikään niistä voi korvata. On outoa ja loukkaavaa, ettei korkeakoulututkintoa voisi suorittaa suomeksi ihminen, jonka äidinkieli on suomi.
10.3.2010 14.30
Veksi
Google poistaa kielimuurit
Liittyen monien kielten kysymykseen:
Franz Och kertoo The New Your Timesin kirjoituksessa, että eräs Googlen päätavoitteista on poistaa kielimuurit käännösteknologiallaan.
Alkuperäinen artikkeli on osoitteessa:
http://www.nytimes.com/2010/03/09/technology/09translate.html
Google Translate: http://translate.google.com/

(Muistaaseni Ciscolla oli jo laitteistoa automaattiseen puheen kääntämiseen.)
11.3.2010 11.48
Jouni Kemppi
Veksi, Googlella on jo voice -palvelu joka tuottaa englanniksikin ao. linkin mukaista erittäin hienoa (Siis surrealistista innostuneen runoilijan kannalta hienoa) jälkeä:

http://www.3quarksdaily.com/3quarksdaily/2010/02/love-begins-a-picture-an-anthology-of-google-voice-transcriptions-formatted-and-annotated-as-poetry.html
16.5.2010 3.03
Berliinitär
Kieli on avain kulttuuriin
"Oletetaan jopa, että kaksi- ja monikieliset ovat luovempia, kriittisempiä ja ennakkoluulottomampia kuin yksikieliset."

Arvelisin, että jos näin on, se johtuu suurelta osin siitä, että äidinkielen lisäksi muiden kielten taito avaa ovia toisenlaisiin kulttuureihin. Jos kykenee kielellisesti ymmärtämään ja hallitsemaan sen, että asioista voidaan ja niistä on pakkokin puhua toisin, se lisää mahdollisuuksia ajatella toisin myös äidinkielellä. Tämä eri kielten välisen tilan reflektoitu hyödyntäminen saattaa yksikieliselle näyttäytyä ennakkoluulottomuutena, kriittisyytenä ja luovuutena - ja ehkä se sitä onkin.