Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Tylsä kieli

Abraham Lincoln pohti aikanaan, että jos saisi kuusi tuntia aikaa kaataa puun, neljä ensimmäistä tuntia hän käyttäisi kirveen terottamiseen.

Teen töitä kielellä. Se on tärkein työkaluni, minun kirveeni. Sen terän purevuus ratkaisee, saanko omat puuni kaadettua.

En ole kielityöläisenä yksin. Tietoteknologian, automatiikan ja robotiikan kehittyessä entisiä ammatteja kuolee ja uusia syntyy. Ihmisten välinen kommunikaatio näyttää korostuvan syntyvissä uusissa tehtävissä. Eikä mikä tahansa kommunikaatio, vaan nimenomaan laadukas, asioita eteenpäin vievä vuoropuhelu. Tulevaisuuden puita kaadetaan siis kielellä.

Kuinka paljon aikaa me julkisessa hallinnossa käytämme kirveemme teroittamiseen? Satunnaisesti, sanoisin.

Kun puhumme vierasta kieltä, kiinnitämme erityistä huomiota siihen, meneekö viesti perille, tulemmeko ymmärretyiksi, puhummeko "oikein". Äidinkielellä sen sijaan lähtökohtaisesti oletamme, että viesti menee perille.

Kokemuksesta tiedän, että ei mene. Me ihmiset olemme kovin erilaisia, vaikka puhuisimme samaa kieltä. Toisen vahvuus on matemaattisuudessa, toisen sosiaalisuudessa. Yhdelle maailma näyttäytyy tiloina ja avaruuksina, toiselle se soi musiikkina. Luontaiset vahvuutemme vaikuttavat suuresti myös siihen, miten itseämme ilmaisemme, vaikka puhuttu kieli olisi sama.

Kielen käytön kehittämiseen pätee sama analogia kuin autolla ajamiseen. Liikkeellelähdössä yritetään ymmärtää, mihin suuntaan auto liikkuu, kun rattia kääntää. Seuraavaksi opetellaan auton hallintaa suhteessa ympäristöön, liikennemerkkeihin, sääolosuhteisiin, muihin liikkujiin. Näillä taidoilla saadaan ajokortti. Kolmannessa vaiheessa useimmat meistä tekevät autolla ajosta niin rutiinia kuin mahdollista. Henkinen energiankulutus ajamisessa minimoidaan, ja osaamisen kehitys päättyy siihen.

Kun teemme kielen käytöstä rutiinia, emme siinäkään enää kehity. Jos töissä tai kotona asiat eivät etene halutusti, voi olla hyvä miettiä myös kommunikaation onnistumista, sitä miten osaamme kieltä käyttää ja vastaanottaa. Kieli on kokonaisvaltainen juttu.

Kielen terä ei käytössä tylsisty, mutta voi yksipuolistua. Hallinnossa työskennellessäni minulle tulee palava tarve lukea kaunokirjallisuutta. A4-muistiokieli ohjaa pois oivaltavasta, suoraan ytimeen osuvasta ilmaisusta.

Kielenkäytön kehittämisen hyvä puoli on siinä, että harjoittelun mahdollisuuksia on jatkuvasti. Jokaista työtehtävää tai arjen tilannetta voi miettiä mahdollisuutena kehittyä. Asenne ratkaisee. Miellämmekö kielen työkaluksi, jota voi kehittää. Tahkoa tämänkin työkalun terottamisessa on pyöritettävä, se vaatii energiaa. Uskallan väittää, että tulokset palkitsevat.

OLLI-PEKKA HEINONEN 23.1.2015