Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Tiesitkö tämän? Nimiarkiston banneri

Pyhä-paikannimet kansantarinoissa

Kansan parissa arvellaan vanhojen Pyhä-alkuisten paikannimien usein liittyvän pakanallisiin uhri- tai palvontapaikkoihin. Luultavasti osa vanhoista nimistä palautuukin pakanalliseen aikaan ja liittyy esimerkiksi jumalien palvontaan tai siihen, että paikka on ollut jonkinlainen rajapaikka tai muusta erotettu paikka.

Pyhä-nimet ovat kirvoittaneet erilaisiin kansantarinoihin, joihin toisinaan liittyy jollain tavalla kuolema tai joissa esiintyy hiisi tai muu vihollinen. Näitä tarinoita sisältyy Nimiarkiston paikannimikokoelmiinkin.

Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjoki on reilun 160 kilometrin pituinen joki, joka alkaa Pyhäjärven pitäjän Pyhäjärvestä, virtaa Kärsämäen, Haapaveden, Oulaisten, Merijärven ja Pyhäjoen kuntien kautta Pohjanlahteen. Pyhäjoen koskista suurin on Merijärven kunnassa sijaitseva Pyhänkoski.

Pyhäjoesta ja Pyhänkoskesta kerrotaan Nimiarkiston paikannimikokoelmissa useita tarinoita:

Joskus 1500-luvulla venäläinen sotajoukko oli edennyt Pyhäjokea myöten Pyhänkoskelle asti, jossa pieni suomalaisjoukko löi sen jokirannan pensaikkoa suojanaan käyttäen. Tämän jälkeen venäläiset olivat nimittäneet jokea Murhajoeksi, mutta suomalaiset Pyhäjoeksi.

Toisenlainen yksityiskohtaisempi versio kyseisestä tarinasta:

Suunnaton joukko vainovenäläisiä laski Pyhäjokea alas ja yöpyi Pyhänkosken pohjoisrannalla. Paikalliset asukkaat ja pieni suomalainen sotilasjoukko säikähtivät venäläisten paljoutta. Suomalainen päällikkö käski kerätä kylästä kaikki kontit. Pimeän tultua suomalaiset hiipivät kontit mahanpuolella vainolaisten kimppuun, jotka säikähtivät ylläkköä ja alkoivat silmittömästi hakata kuka tielle sattui. Suomalaiset tunsivat kontista toisensa ja tappoivat kaikki kontittomat. Vain osa pääsi karkuun. Siitä lähtien joki on ollut Pyhäjoki, mutta vainolaisille Murhajoki.

Eräiden kertojain mukaan suomalaiset vain säikäyttivät katajapensaikkoon Pyhäjoen Pyhänkosken rannalle yöpyneet vainolaiset ja pimeässä pensaikossa vainolaiset tappoivat itse itsensä. Joki muuttui pyhäksi suomalaisille, Murhajoeksi vainolaiselle.

Pyhänkoski-nimen synnystä taas kerrotaan:

Joukko tervaveneitä oli lasketellut alas Pyhäjokea pyhäpäivänä ja Pyhänkoskessa veneet ruhjoutuivat miehineen pirstaleiksi, vain kaksi miestä pelastui lennettyään kuohuista rantakiville. Siitä saakka koski on ollut Pyhänkoski.

Toisen vähemmän dramaattisen tarinan mukaan kerrotaan:

 ”– – pappi oŋ kulukenu ens kerran, se oŋ käyny ylämaisa asti ja laskennuv venneellä ja täsä Pyhäŋkoskella se om pitäny ensimmäisej jumalampalaveluksen – –”.

Pyhäjokeen ja ympäristön muutamiin muihin nimiin liittyy seuraava hiisitarina:

Ylitaloon tulleen asukkaan takia hermostui hiisi salvokselta kuuluviin koputuksiin ja paukkeeseen. Sen takia hiisi särki Hiidenlinnan, kaapaisi mukaansa vesisaavin täynnä vettä, huhmarin, kätkyen ja petkelin ja lensi tiehensä. Taakka oli niin raskas, että varpaat piirsivät maata. Siksi syntyi joki (Pyhäjoki), kun isovarvas raastoi maata, Hiidenoja ja Pyhäjoen haarat muista varpaista. Helpottaakseen lentoaan hiisi pudotti vesisaavin, jolloin syntyi Hiidenneva. Sitten hiisi lepäsi ja väsyneenä unohti huhmarin, syntyi Huhmarniemi. Toiselle niemelle se jätti kätkyen, syntyi Kätkytniemi ja petkelen, syntyi Petkelniemi. Lopuksi hiisi asettui Pyhäjärven Hiidenniemelle asumaan.

Pyhäjoen nimeä on pohdittu myös v. 1837 Elias Lönnrotin julkaisemassa aikakauskirja Mehiläisessä (5/1837):

”Mistä Pyhäjoella lienee nimensä, on waikia arwata. Luulisi tulleen Pyhäjärwestä, josta joki alkaa, waan eikö ennen lie itse järwiki nimensä Pyhäkoskesta perinyt, joka on seitsemän neljänneksen päästä merenrannalta ylös lähtien. Epäilemättä owat täällä, kun muuallaki tawallisesti, rantaseudut ennen sydänmaita tulleet asutuksi ja niin Pyhäkoski ennen Pyhäjärveä tutuksi joutunut. Waan kuinka tämä koski ynnä monen muun paikan on pyhän nimen saanut, siitä olemma tätä ennen maininneet: eikö lie tämänki seuduilla pyhiä juhlallisia toimituksia esiwanhempaimme pakanallisesta uskosta harjoitettu. Seuraava tarina käypi wielä Pyhälän maasta: oli joukko wihollisia kerran niille tienoin asettaunut ja yöksi nukkumaan ruwenneet. Waan yöllä oli pensaita maasta kaswanut ja peittänyt makaajat. Wartiat aamulla ei ketänä nähden rupesiwat pensaita raiwaamaan, waan samassa katkovat päät kumppaneiltansa. Sen hawattua jopa säikähtäin juoksiwat pois ja huusiwat mennessään: se on pyhä paikka. *Sana pyhä näyttää ennen wanhaan merkinneen jotai kauhittawaista, johon ei ollut menemistä, koskemista eli muuten sen kanssa mitään toimittamista.”

Pyhäjoki alkaa Pyhäjärven kunnassa sijaitsevasta Pyhäjärvestä, jonka vanhemman nimen kerrotaan olleen Ristijärvi, koska järvi on kahdesta kohden ristiinmitattuna suunnilleen yhtä pitkä. Nykyisen nimensä se olisi saanut vasta kirkkoveneen upottua siihen myrskyssä:

Tarinan mukaan kerran oli järvellä Vuohtaniemen kohdalla suuri hyökyaalto kaatanut joukon kirkkoveneitä ja paljon ihmisiä oli hukkunut. Tämän tapahtuman jälkeen tuli pitäjään munkki Pietari, joka rakensi alttarin erääseen Pyhäjärven saareen, Pietarinsaareen, ja siunasi järven. Tämän jälkeen ei enää ole hukkunut ihmisiä niin paljon yhdellä kertaa, ja tämän Pietarin antaman siunauksen vuoksi järvi on pyhä.

Karkkilassakin on Pyhäjärvi. Sen sanotaan olleen ennen nimeltään Pahajärvi, ja nimen muuttumisesta kertoo seuraava tarina:

Jonkun Siikalan kylässä sijaitsevan talon poika oli papinopissa Turussa. Jonakin ankarana talvena oli pojan äiti lähtenyt Turkuun tätä katsomaan, mutta oli tuupertunut Pahajärven jäälle, josta poika oli seuraavan kerran lomalle tullessaan hänet löytänyt kuolleena. Siitä lähtien on järveä kutsuttu Pyhäjärveksi. Toisen version mukaan oli poika lomalle tullessaan tuupertunut hangelle, josta äiti oli hänet löytänyt.

Paha
-alkuisen nimen – Pahamaan – sanotaan olleen alkuaan myös Pyhämaan pitäjän nimenä, koska seudun asukkaat kertoman mukaan harjoittivat muinoin merirosvousta tai muuta pahantekoa. Piispa Rothovius olisi sitten muuttanut nimen Pyhämaaksi; sanotaan myös että ensimmäiset kristityt olisivat tulleet Suomeen juuri Pyhämaan kautta.

Mikkelissä Hiidenmäen vuorten välissä on kapea notko nimeltään Pyhälehto:

”vanhat käivät – – pelekeemässä, sielä o hiideuuni ja ainannii penskana sitä pelättii hirveest, sinne mäntii niiku kirkkoo, sielä ei suanu huutoo eikä meluta, pit olla niiku kirkossa ainannii, ei sinne mittää lahjoja viety, mut meilä asu yks mummo, se käi sielä vissii joka pyhä.”

Pyhänä tekeminen liittyy monesti uudehkojen Pyhä-nimien asiataustaan, esimerkiksi Pyhäpelto on raivattu pyhäpäivänä tai Pyhähaassa ”– – ollaan pietty lehmiä pyhänä siel, sen tähen kai sitä pyhähaaks kututaan”.

Perimätieto kertoo Joutsenon Pyhäkyntö-nimisestä pellosta:

Kilpiänsaaren ensimmäinen asukas oli kyntämässä peltoa pyhäpäivänä, kun hänet yllätti entiseltä asuinpaikalta tullut naapuri. Tämä pelotteli pyhätyön tekijää kirkon ankaralla rangaistuksella. Seuraus oli, että kyntäjä lähti pakoon ja pelottelija jäi itse viljelemään paikkaa.

Lappeenrannassa on Suuri Pyhäkala ja Pieni Pyhäkala -nimiset järvet. Arvellaan, että ”joku saanup pyhänä isoŋ kalan Suurest Pyhäkalast”. Järven kalliorannalta on kertoman mukaan löydetty vanhoja uhripaikkoja.

Monet nimiin liittyvät tarinat on sepitetty vasta nimen syntyminen jälkeen. Tarinan sisällöstäkin voi osittain päätellä sen todenperäisyyden. Mutta toisaalta onhan tarinoiden kertominen ollut aikoinaan, paljon ennen TV:tä, hauska ajanviete.


HELINÄ UUSITALO

17.12.2009