Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Pikkupyhät ja pesäpäivät

Vuoteen 1772 asti myös joulupäivää ja tapaninpäivää seuraavat Johannes Evankelistan päivä (27.12.) ja viattomien lasten päivä (28.12.) olivat pyhäpäiviä. Kustaa III:n määräyksestä kaikki kolmannet ja neljännet juhlapäivät (joita oli vietetty myös pääsiäisen ja helluntain yhteydessä) tuli lopettaa, mutta kansa ei helposti muuttanut tapojaan. Murrearkistossa on 1900-luvulta tietoja arkipyhistä, joutopyhistä, jälkipyhistä, keskispyhistä, laiskanpyhistä, pikkupyhistä, vähäpyhistä, ja niiden mukaan varsinkin joulujen välipäivinä olivat sallittuja myös laiskottelu ja leikki.

  • Joulujev väljpäivät oljvat enne arkipyhiä eikä sillo mitiä isompija töitä tehty. (Korpilahti)

  • Joutopyhiks sannoit niit tahvanaj jälkeisii päivii, sillokii voa kylis kävviit, pittiit kirkommeininkiäkii sillo oikee vanhaa aikaa. (Savitaipale)



  • Ei sitä vielä jälkipyhii aikaa sua vokkii [= rukkia] tupaa tuuva. (Harlu)



  • Naapurista tulivak kyläileen sit jos ei joulupäivänä tulluk ketään mut sit jälkipyhinä ni, siinä verettiin sormikoukkua ja mitä. (Renko)



  • Lähretääks tapanii ajamaan ko ny tapaninpäivä on, vai mennääks vast keskispyhän? (Pöytyä)



  • Pikkupyhäehtosi mentti jo joulämmäks. (Pertteli)



  • Melskuupyhät, vähäpyhät − − sillo sae keikkuva olissa nimpal kum maetto, sillä olet vietii enne uuttavuotta poes. (Hartola)

Pesäpäivillä tarkoitetaan suunnilleen talvipäivän-, joissakin paikoin kesäpäivänseisauksen aikaa. Vanhalle kansalle se oli tärkeä sään tarkkailun kannalta.

  • ”Ensimmäinen pesäpäivä oli joulukuun 6. päivä. Aurinko oli pesäänsä menossa kolme päivää, pesässään se oli kolme päivää ja palasi pesästään myös kolme päivää. Pesäänmenopäivät vastasivat kesäkuuta, pesässäolopäivät vastasivat heinäkuuta ja paluupäivät taas vastasivat elokuuta.” Niilolta päivä pessääsä mennee, ja jos se pesäpäivinään paistaa, niin tullee hyvä vuosi. (Liminka)



  • Aurinko mennee pesilleen Annampäivänä ja tullee ulos Tuomaampäivänä. Jos pesäpäivänä on kirkas ilima, niij juhannuksen eellä on poutija. (Ii)



  • Vanhaat ouva merkinneet, jos näyttää kolmesti aurinko (pesäpäivien aikana 13. − 21. joulukuuta), nii tullee kohtalainen kesä. (Ylitornio)



  • Pikkueevavainaala oli pesäpäivistä (8 päivää ennen joulua) merkki: jos net on kokoohnaan sumuset nin se tullee huono satheinen kesä, jos alussa ja lopussa on kirkasta tai koko aika, se tullee paistekkesä. (Täräntö)



  • Pesäpäivät alkavat joulupäivästä ja loppiaishen loppuvat. − − Kyllä sattaa tammikuun kokonhan ku koko joulupäivän sato lunta. (Kittilä)

ANNELI HÄNNINEN

16.12.2008