Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Tiesitkö tämän? Nimiarkiston banneri

Onnenkukkuloilta Rahanmäelle

Suomen kielessä ja sen murteissa esiintyy sanoja, jotka taivutusmuodoissaan saattavat sekaantua toisen sanan kanssa (salko : salon > salo).

Notkoa, mäkien välistä notkelmaa merkitsevä sana onsi (: onnen) ei nykykielessä ole yleinen ja sanan esiintymäalueillakin Kaakkois- ja Varsinais-Suomessa sen merkitys on jo hämärtynyt. (Sana esiintyy myös Karjalassa.) Paikannimissä sana on säilynyt muuttumattomana (Onsiaho, Pitkäonsi), tosin se on genetiivimuodossaan (Onnenpelto) ihmisten mielissä toisinaan sekoittunut sanaan onni ’suuri ilo yms.’ tai jopa nimeen Onni.

Valkealan Onnenkukkulat ovat korkeat hiekkamäet Mannarin ja Multamäen kylien välillä. Mäkiryhmään kuuluu yksi suuri ja useita sitä pienempiä kukkuloita; nykyään paikalla on soranottopaikkoja. Nimen alkuperän sanotaan olevan tuntematon. Paikka on tietysti voinut olla niin kaunis, että korkean mäen päällä seistessä onnen tunne on vallannut mielen tai nimeäjää on kohdannut paikalla jokin muu onni, mistä kukkulatkin olisivat sitten saaneet nimensä. Toisaalta onsi-sana on ollut varsin tavallinen seudulla ja se esiintyy Nimiarkiston paikannimikokoelmien mukaan muutamissa muissakin seudun nimissä. Paikan itsessään voi ajatella myös notkoiseksi. On siis mahdollista, että Onnenkukkulat-nimeen sisältyy sana onsi.

Raha-alkuisiin paikannimiin liittyy mm. rahakätköistä kertovia kansanselityksiä. Raha-sanan taivutusmuoto rahan näyttää kuitenkin aivan samalta kuin rahka-sanan taivutusmuoto: sanaa taivutetaan paitsi rahkan myös rahan. Sanan merkitys on mm. ’rahkasammal, rahkasuo’. ”Kuivas rahas kasvaa kanervii ja suopursui” (Yläne), ”rahka on ninko sua, puhùtaan hirvisuarrahast” (Karinainen).

Kun kaksiosaisen paikannimen genetiivimuotoisesta alkuosasta tipahtaa puheessa helposti loppu-n pois (Rahankangas > Rahakangas), jää ehkä vain rahaan liittyvä nimenselitys elämään. Karttaan nämä nimet on merkitty rahan-asuisina, jos on ollut tiedossa nimeen sisältyvän sana rahka. Ongelmallista on, jos ns. perusosaliitynnäisen kantanimi (esim. Isorahka, jonka mukaan on nimetty Rahanlampi) on aikojen saatossa muuttunut (Isorahka > Isoneva) eikä läheistä Raha(n)-alkuista nimeä enää osata yhdistää tähän. Pöytyällä sen sijaan on kantanimikin säilynyt: Kontolanrahka-nimisen suon syrjässä on mäet Rahanmäki [murteessa rahamäki] ja Rahanlevonmäki.

Esimerkkejä Nimiarkiston paikannimikokoelmista

Onnenalusta (Laitila) pellot Pahojoen kahta puolta, ”pelt on kauhiast kallallans”.

Onnenjoki (Koivisto) pieni joki, joka laskee Makslahteen, ”Onnejoeks sanottii sit puroo”. Hoikkalan talon kohdalla joen rannalla oli pieni notko, jota kutsuttiin nimellä Joenonsi.

Pitkänonnenmäki (Lappee) mäki, jonka pohjoispuolella on Pitkäonsi, pitkä ja alava maa-alue, joka on osaksi viljeltyä.

Syvänonnensuo (Lappee) soikionmuotoinen, syvässä notkelmassa oleva suo. 

Rahamaansuo (Tammela) laajahko suo Härkätien molemmin puolin Saaren ja Ojasten kylän rajalla. Suosta on nostettu aikaisemmin rahkaa, ei kuitenkaan enää toisen maailmansodan jälkeen. Nimen alkuperä on epäselvä eikä Rahamaa-nimistä paikkaa tunneta.

Rahanmäki (Pöytyä) [rahamäki] on metsäalue ”raha syrjäs”.

Rahanranta (Koski Tl.) [rahàranta] on tasainen, suoperäinen niitty, joka on nykyisin peltoa. Isonjaon asiakirjoissa vv:lta 1791–1798 nimi on asussa Rahanranta, 1900-luvun puolella kirjoitusasu on ollut nykyisen ääntämyksen kaltainen. V:n 1963 peruskartassa nimi oli muodossa Rahkanranta, jollaista muotoa paikkakunnalla ei käytetä. V:sta 1906 myös tilan nimi.

Vähänrahanmäki (Pöytyä) metsä Kaulansuun kylässä. Lähellä on Vähärahka-niminen rahkasuo.


HELINÄ UUSITALO

17.12.2008