Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Tiesitkö tämän? Nimiarkiston banneri

Monenlaisia järviä

Suomessa on reilut 180 000 yli 500 m²:n suuruista vedenkokoumaa sekä lukematon joukko tätä pienempiä. Näistä voi suurinta osaa kutsua kokonsa puolesta lammeksi ja arviolta 55 000:ta yleiskartan mukaan järveksi. Tosin järven ja lammen kokorajat eri alueilla ovat aika vaihtelevia, joten lampeakin on voitu kutsua järvi-loppuisella nimellä.

Vedenkokoumat on voitu nimetä esimerkiksi muotonsa, maaperänsä, kokonsa, eläimistönsä, kasvillisuutensa tai jonkin paikalla sijaitsevan tai tapahtuneen perusteella, toisinaan nimi on voinut syntyä lähellä olevan paikan mukaan. Suurten järvien nimet ovat usein vanhoja, sillä ne on nimetty jo varhain – olivathan vesistöt eräkaudella hyvin tärkeitä kulkuväyliä ja saalistuspaikkoja. Yleensäkin järvet ja lammet ovat niin keskeisiä paikkoja ihmisen elinympäristössä, että ne nimetään ensimmäisinä ja ne myös säilyttävät nimensä.

Järvi-loppuisista nimistä yleisimpiä ovat mm. Kivijärvi (jossa on kivi tai jonka pohja on kivinen), Pitkäjärvi (joka on pitkämäinen), Saarijärvi (jossa on saari) ja Särkijärvi (josta saa särkiä tai esim. varioiden nimetty viereisen Ahvenjärven mukaan). Aina järvi ei kuitenkaan ole nimetty näin suoraan. Etenkin vähäiset kohteet nimetään helposti epäsuorasti. Pieni järvi on saattanut ehkä vain nimeäjän mielessä muistuttaa jollain tapaa jotakin, minkä perusteella hän on nimennyt paikan. Tällaiset vertailunimet perustuvat mielikuviin, jotka ovat syntyneet paikan ja siihen verrattavan esineen tai asian yhtäläisyydestä. Joskus assosiaatiot ovat hämärtyneet vuosisatojen kuluessa niin, että nimen alkuperän selvitys saattaa jäädä arvailuksi.

Paikan muotoa voi ilmaista epäsuorasti esimerkiksi nimen alkuosassa esiintyvä vaatteen nimitys. Nimiarkiston kokoelmissa on seitsemän Housujärveä, joista lähes jokaisen mainitaan saaneen nimensä ”kaksilahkeisen” muotonsa perusteella. Muodon perusteella on myös mielletty saaneen nimensä Jämsän Kinnasjärvi ja Joutsenon Saapasjärvi. Jämsän Hattujärvestä sanotaan, että se on hatunmuotoinen järvi, jota ympäröi Hattusuo. Todellisuudessa Hattujärvi on saanut nimensä läheisestä Hattuvuoresta, joka on huomattavan suuri, paljaskallioinen ja keskustastaan kohoava. Padasjoen kahden Mekkojärven muodosta ei pysty nimen perusteella päättelemään mitään. Toinen näistä on nähtävästi saanut nimensä Mekkoniitusta, joka oli vanha rajapaikka v. 1665.

Järvi-loppuinen vedenkokoumannimi voi sisältää ruoka-aineeseen tai viljelykasviin viittaavan sanan. Nimiarkiston kokoelmien mukaan Herajärviä on Suomessa parikymmentä. Sanan hera merkitys on mm. ’maidosta sen juoksettuessa eroava vetinen kirkas neste’ ja lähes kaikkien Herajärvi-nimien kohdalla mainitaankin veden kirkkaus. Heinäveden Kermajärvi-nimi ei todennäköisesti viittaa veden laatuun vaan sisältänee henkilönnimen. Ylitorniollakin on Kermajärvi, mutta sen nimeämisperusteesta ei ole tietoa. Usein maaperän laatuun tai järven mutapohjaisuuteen viittaa nimissä esiintyvät sanat mämmi, taikina ja velli. Monia Leipä-alkuisia nimiä selitetään paikan tasaisuudella, pyöreydellä tai hyvillä viljelyolosuhteilla. Jämsän Leipäsuolla on pienehkö järvi Leipäjärvi, jonka lähellä on Vähä Leipäjärvi. ”Vanhoja taruja – –, että siihej joku mies uppos ja Leipäjärven nimen siitä soannuk kun sillä ol leipäpussi mukana, leipiä eväinä.” Luultavampaa kuitenkin on, että nimi perustuu muotoon tai että läheinen Leipäsuo on ollut hyvä viljelysuo ja järvi olisi nimetty sen mukaan.

Paikannimien asiatausta saattaa hyvinkin vaihdella. Kansanomaisia nimenselityksiä syntyy helposti, mutta usein nimet ovat näitä tarinoita vanhempia.

Esimerkkejä paikannimikokoelmista

Hernejärvi (Iisalmi) Järvi, jossa on paljon malmia, jota siitä nostettukin. Kun malmi on monesti hernemäistä, eräs opas oletti järven nimen johtuvan siitä. Järven pohjoisrannalla kerrotaan pidetyn hernehalmeita, mikä on luotettavampi nimen selitys.

Jauhojärvi (Ähtäri) Suurehko järvi, jossa on Jauhosaari. ”Sen nimi kaij johtuu siittä, kun siinä on niiv valakonev vesi, se on aivan kul lähärevvettä.” Toinen opas kertoi tarinan isonvihan ajalta, jolloin eräs nainen ui jauhopussi selässä venäläisiä pakoon saareen. Hän eli vainoajan saaressa sekoittamalla jauhoja veteen ja syömällä sitä. Toisen tarinan mukaan Jauhojärven ainoan asukkaan kerrottiin menneen Jauhosaareen veitsen kanssa luutavarpuja hakemaan. Hän oli vetänyt ruuhen huonosti rantaan ja ruuhi oli karannut. ”Puukolla jauhanu, meleko kookas puu, mänty, jauhanu puun poikki ja tullut puun avulla rantaan. Sanonut, olokoon tämän järven nimi Jauhojärvi.”

Makkarajärvi (Taipalsaari) Toista kilometriä pitkä, leveimmältä kohtaa noin 300 metriä leveä järvi. Nimen arvellaan tulevan muodosta: ”ku se ol pitkä pötkö se järvi”. Käytössä myös nimet Makkaralampi ja Makkara. Järvi laskee Saimaaseen Makkaraojaa pitkin.

Mannajärvi (Kolari) Järvi, jossa kasvaa levämäistä kasvia, joka tekee veden sameaksi. ”Siin om pikkusen erikoisempi vesi, elokuussa se mennee vihreäksi, sittev vasta ko jähtyy vesi se väri mennee – – aivan ko kansi sem pääle tullee – – ko lehmä mennee vetheen niin on niin ko vihreä vaates sitä rajjaa ko son kastunu.”

Munajärvi (Kaavi, Outokumpu) Järven rannoilla on pesinyt muuttolintuja, joiden munia on kerätty ja syöty. Järvestä lähtee Munajoki.

Mämmijärvi (Keuruu) Mutapohjainen järvi. Kerrotaan myllymiehen tokaisseen, että ”kyllä nyt tulee mämmiä” pudotettuaan myllykuormansa heikkoihin jäihin. Järvestä lähtee Mämmijoki, lähellä sijaitsevat Mämminiemi, Mämmiharju, Mämmivuori ja Mämmikoski.

Omenajärvi  (Kiikala) Keskikokoinen pyöreä järvi. Nimen epäilivät jotkut johtuvan siitä, että järvi on pyöreä kuin omena. Pyöreyden vaikutelma on kuulemma erityisen voimakas itse järvellä oltaessa.

Piimäjärvi (Valtimo) Piimää kuljetettiin ennen järven yli. Piimäjärvi on leikillinen nimi, jota karhunpääläiset käyttivät Mustajärvestä. Vanha kulkutie Karhunpäähän on nimeltään Piimätie.

Taikinajärvi (Mäntsälä) Suolampi. ”Oliskohaa se siit saannus sen nimesäk ku siin on niiv vetelät ne rannat.”

Viinijärvi (Liperi) Suuri järvi. Järven nimen kerrotaan tulleen siitä, kun eräs ruotsalainen herrasmies joskus totesi, että ”ompas fiini järvi”. Toisen tarinan mukaan pappi antoi sairaalle viimeistä voitelua ja otti viinin sijasta järvestä vettä.

Voijärvi (Kuusankoski) Entinen järvi on kuivattu suoksi, joka on yhä hyvin vetelä. ”Kesäsin näytti kellertävält kur rannat kukki. Niittivät ennel luhtaa kaulaa myätev veles.”


HELINÄ UUSITALO

20.6.2006