Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Lumi

Lumella on murteissamme paljon nimityksiä, mutta niin on lumisateellakin. Lunta voi esimerkiksi

  • haituilla (Urjala, Kangasala),
  • hidellä (Nurmo, Ilmajoki, Kurikka),
  • hiukkoa (esim. Nurmo, Kurikka, Jalasjärvi),
  • hiukoa (esim. Isojoki, Parkano, Hämeenkyrö),
  • höytyillä (esim. Orivesi, Hollola, Artjärvi, Kymi, Sysmä),
  • kaunehtia (esim. Haapavesi, Vihanti),
  • kiituilla (esim. Kuorevesi, Koskenpää, Kangasniemi, Sysmä, Jämsä, Luhanka, Petäjävesi, Karunki),
  • kyvehtiä (Kitee) tai
  • tuijailla (Anttola, Puumala, Juva, Virtasalmi; myös joissakin kannakselaismurteissa).

Joskus asia voidaan ilmaista monisaisesti, vaikkapa hitelöö ~ hivelöö ~ sataa kus sarvia kravaas (esim. Kurikka, Ilmajoki, Jalasjärvi, Laihia, Ii, Hailuoto).

Jos lumihiutaleet ovat isoja, niitä voidaan verrata jalkarätteihin: ku oes jalakarättijä visjkonna (Tervo), huopahattuihin: Siel jo tuijailuo lunta ko huopahattui (Kaukola) tms. Joskus niitä voidaan kutsua akanpaloiksi: Tulii lunta ku akampaloja (Jämsä).

Tähän on kirjattu vain pieni osa nimityksistä. Suomen murteiden sana-arkiston kokoelmista löytyy yli sata eri tapaa, joilla lumen satamista voidaan ilmaista.



ANNELI HÄNNINEN

Ks. Kevyen pakkaslumen nimityksiä.