Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Tiesitkö tämän? Nimiarkiston banneri

Kauhajärvi ja Lusikkalampi

Paikannimiin sisältyy sanoja useilta elämänalueilta. Eri puolilla maata esiintyy mm. monia Kauha- ja Lusikka-alkuisia paikannimiä, jotka ovat tarkoitteiltaan useimmiten luontokohteita. Nimet muodostavat myös rypäitä, ts. yhden nimen pohjalta on syntynyt uusia, samanalkuisia paikannimiä lähekkäisille paikoille, kuten Sotkamon Lusikkalammit, joiden lähellä ovat Lusikkasuo, Lusikkapuro ja Lusikkavaara.

Yleensä nämä nimet on selitetty muodon perusteella nimetyiksi (kauhan ja lusikan pyöreä tai soikea pesä ja pitkähkö varsi, jonka päässä on mahdollisesti vielä jonkinlainen koukku). Entisaikaan lusikka ja kauha, usein yhdestä puusta veistetyt, ovat olleet niin tuttuja tarve-esineitä, että niiden muodon ja luonnonpaikan välillä on helposti nähty yhtäläisyys. Paikan ”kauhamaista” tai ”lusikkamaista” muotoa ei välttämättä enää havaitse, jos maisema on vuosien kuluessa muuttunut. Näin näyttää käyneen Kauhajoen Kauhajärvelle, josta sanotaan, että se on ”ollun niinkuk kauham muotoonen ennen”. Pulkkilan Lusikkalammen kerrotaan olleen hieman puulusikan muotoinen ennen kuin lampi kuivattiin ja lammen läpi kulkeva Lusikkaoja kaivettiin kanavaksi.

Paikannimi voi syntyä siitäkin, että paikalla kasvaa kauhojen ja lusikoiden valmistukseen tarvittavaa raaka-ainetta. Alavieskan Kauhaperkkiön talon alueella on kasvanut vääriä koivuja, joista on tehty kauhoja, samoin Luumäen Lusikkomäelle, josta haettiin lusikkapuita, jotka ”ol lauhkeeta puuta vestää ja sitkeetä”. Myös kauhojen ja lusikoiden valmistajat ja kaupustelijat saivat liikanimen, kuten Vahdolla aikoinaan kierrellyt Kauha-Pekka ja Keiteleellä hyviä puulusikoita veistänyt Lusikka-Ville. Perinteisistä paikannimistä kuulee myös kansanselityksiä. Kestilän Kauhanevan arvellaan saaneen nimensä siitä, että nevaniityllä töiden lomassa on syöty kauhalla ja Tammelan Lusikkakiven tilan mailta kerrotaan löytyneen venäläinen hopealusikka.

Suomen murteissa esiintyy sanoja, joiden merkitystä ei yleiskielen pohjalta voi ymmärtää. Sanaa kauha on käytetty etupäässä Keski-Pohjanmaalla myös kuvaamassa urosteeren soidinääntelyä tai sen matkimista. Tähän perustuu Oriveden Kauhasuo, jossa ”teeri kauhaa”, päästelee suhisevia ääniä soidinaikana. Kyseinen suo oli ennen teerien kevätpyyntipaikka.

Suuri osa Kauhala-talonnimistä pohjautuu asukkaitten sukunimeen Kauhanen. Tämä sukunimi on voinut syntyä alkuaan kauhantekijälle, mutta perustana on voinut olla myös paikannimi, josta nimi on lohjennut siirryttyään henkilönnimen tehtävään.

Poimintoja paikannimikokoelmista

Kauha (Riihimäki) ent. Heikkilän rälssitalon niitty ja viljelysmaa kuten myös Vähäkauha, Isokauha ja Kauhanpää. Nykyisin tilalla on Kauhanpelto, jolla Kauhanlato.

Kauha (Kuusjoki) kantatalo. ”Kauhan talòst sanòtti ain et se on likèl ojà mut lähèl tiät, mut pello ovàt murènin [pieninä palasina] pitkin Kraatlan kylä -- Kauha on saanu nimés siittä ku talóm pello ovàs simmotto hullustas, et ens siin talòn kohral on ollu yks suurempa kappala ja sit net maat ovà mennees semsen soukkan kiilan tonne Marttila rajà päiten, ja siäl rajàn tykön on sit viäl ollus semnen koukku niin ku kauhoiski, ku pittää nep paràn syrjäs kiinne.”

Kauhajärvi (Ylitornio) pieni, erittäin kirkasvetinen järvi. Nimen alkuperän arveltiin liittyvän siihen, että järvi on kirkasvetisyytensä takia ollut erämiesten juoma- ja leiriytymispaikka. Järven nimi voi johtua myös ympäröivistä Kauharovista. Kauhajärvessä on erikoisen paljon mateita. Ilmeisesti järvi on saanut nimensä kauhaa muistuttavasta muodostaan: siinä on kapeampi osa kuin kauhassa on varsi ja leveämpi pyöräkkä eteläpää tuo taas mieleen kauhan kuppiosan.

Kauhalahti (Petäjävesi) lahti Ala-Kintausjärvessä. Se on saanut nimensä kauhamaisesta muodostaan Kutu- ja Kauhaniemen työntyessä kohti toisiaan.

Kauhalampi (Perho) suurehko metsälampi, jonka sanotaan muistuttavan kauhaa. Kartasta katsottuna lammen leveä pohjoispää on perä ja pitkä kapea kaakkoiskulma varsi.

Kauhansuu (Kemijärvi) Kauhajoen suussa oleva luonnonniitty.

**

Lusikka (Muhos) talo, joka on saanut nimensä läheisestä Lusikkakoskesta, joka muistuttaa lusikkaa: ”tuossaha on semmonen känkkärävarsi niin ku lusikassa ja sitte itel lusikka  kans”.

Lusikkala (Pielisjärvi) talo, jossa asui ”lusikoihen tekkii -- kymmenen pennii makso lusikka”.

Lusikkalahti (Vilppula) lahti, johon kertoman mukaan on joskus 1800-luvulla pudonnut hopeinen kihlalusikka ‒ siihen aikaan melkoinen menetys. Toinen selitys on, että lahdessa kasvoi lusikkaheinää.

Lusikkalampi (Kuhmo) pitkä lampi Sarvijärven ja Särkkälammin välillä.

Lusikkaniemi (Hämeenlinna) lusikanmuotoinen niemeke Aulangonjärvessä.


HELINÄ UUSITALO

19.12.2012