Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Tiesitkö tämän? Nimiarkiston banneri




Herrasaari ja muita samanalkuisia paikannimiä

Herrasaari, Herransaari, Herrainsaari, Herroinsaari, Herrojensaari  – tämännimisiä saaria löytyy Suomesta kolmisenkymmentä. Peruskartan perusteella Suomessa on noin kolmesataa paikkaa, jolla on Herra-alkuinen nimi, ja Nimiarkiston kokoelmista niitä löytyy vielä koko joukko lisää.

Paikannimien alkuosana esiintyy monenlaisia henkilöön viittaavia nimityksiä kuten ukko, akka, ämmä, äijä ja herra. Herralla voidaan tarkoittaa tässä yhteydessä yhtä lailla kartanon herraa, nimismiestä, opettajaa, postiherraa, kaupunkilaista kuin herraskaisesti käyttäytyvää tai laiskaa, huoletonta elämää viettävää ihmistä. Joihinkin Herra-alkuisiin nimiin sisältyy erisnimi, joko liikanimi tai muinaisten skandinaavien käyttämään miehennimeen Herre, Herro palautuva henkilönnimi.

Muutamat Herrasaaret (eri variantteineen) ovat saaneet nimensä kartanon tai muiden herrojen saarella omistamien huviloiden tai saarelle tekemien huviretkien perusteella. Hartolan Jääsjärvessä sijaitsevasta Herrainsaaresta kerrotaan, että ”ison sovan aekua Hartolan herrat tul piiloo sinnek kun ei tohtineet ollak kirkonkylässä”, mutta toisen selityksen mukaan saaressa olivat juhlineet Ekon ja Koskipään herrat, jotka kerran ”humalapäessään -- komens passarit eri suaree”, jolla on vieläkin nimenä Passariensaari eli Talonpoikiensaari. Uskonnollisuuteen viitataan Keiteleen Herrainsaaren nimen yhteydessä: saaren pohjoispäässä olevalla sileällä kalliolla kerrotaan pappien käyneen pitämässä jumalanpalveluksia 1600-luvulla. Ehkä vertailumielessä taas ovat saaneet nimensä Ruokolahdella sijaitseva kallioluoto Herrasaari ja sen lähellä oleva pienempi Ämmäluoto.

Herrankukkaro-nimestä tulee mieleen rauhallinen, suojaisa paikka. Paikannimikokoelmien mukaan Ol. Pyhäjärven Nurmesperällä oli senniminen vanha savupirtti, jossa pirtin emännän kertoman mukaan myös eleltiin kuin herrankukkarossa. Pyhärannassa Rihtniemen pohjoispäässä oleva Herrankukkaro on suojainen lahti.

Poimintoja paikannimikokoelmista

Herrainpäivät (Pori) niemi, entinen saari Yyterinsantojen pohjoispäässä. Nimen alkuperästä kerrotaan, että ”siinä o kauheesti tullu mailmas kaloja ja herrak kävi siäl syämäs siikaa”.

Herrainpöytä (Loppi) rajakivi. Kallio, jonka päällä on tasainen kivi kuin pöytä. Siellä kuulemma rajoja merkitessään maanmittari kumppaneineen on syönyt päivällistä.

Herrakunta (Vihti) kansanomainen nimitys Kotojärven länsi- ja eteläpuolella olevasta kartanoyhdyskunnasta. Järven pohjoispuolella olevasta kartanoiden alustalaisten ja torpparien asuinympäristöstä on käytetty nimitystä Järvikylä. Nimitykset olivat yleisiä 1920- ja 1930-luvuilla.

Herranpelto (Janakkala) talon eläkeläisen perunamaa, ”sitä [eläkeläistä] sanottiih herraks kun se oli käynyp Pietarissa ja käytti kaulusta”.

Herrojenvuori (Sysmä) metsää kasvava suurehko vuori. Vuorella kerrotaan olleen vuosisatoja sitten kartanonisäntien ja heidän ystäviensä metsästysmaja, ”herrojen  metsästysreissulla se nimi on syntynyk, se on niv vahana nimi --”


HELINÄ UUSITALO

19.12.2013