Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Muscovado ja demerara

Tuttu fariinisokeri on saanut viime vuosina sokerihyllylle seurakseen muitakin ruskeita sokereita, esimerkiksi muscovado- ja demerarasokerin.

Fariinisokeri on tehty sekoittamalla jo puhdistettuun sokeriin melassia eli sokerinvalmistuksen sivutuotteena syntyvää siirappimaista ainetta. Muscovado- ja demerarasokeri ovat sen sijaan vain osittain puhdistettuja sokereita, joiden ruskea väri ei siis tule puhdistuksen jälkeen lisätystä vaan valmistusprosessissa sokeriin jääneestä luonnon melassista.

Muscovadosokeri on ruskeaa, kosteaa, tahmeaa, painavaa ja hienokiteistä. Sitä on sekä vaaleaa että tummaa; tummassa muscovadossa on enemmän melassia kuin vaaleassa. Tumma muscovado on voimakasaromista, aavistuksen verran lakritsille maistuvaa. Vaaleassa muscovadossa on sen sijaan miedompi, hieman toffeinen maku. Muscovadosokeri sopii esimerkiksi maustekakkuihin, suklaajuomiin ja -leivonnaisiin sekä marinadeihin ja vokkiruokiin.

Muscovado-sana on muotoutunut portugalinkielisestä sanasta mascavado, ’puhdistamaton, luonnonmukainen’. Sanaa käytettiin jo 1500-luvulla kansainvälisessä sokerikaupassa.

Demerarasokeri on puolestaan saanut nimensä Guyanassa, Etelä-Amerikassa, sijaitsevan Demerara-nimisen alueen mukaan. Demerarasokerin tuotanto sai alkunsa tällä alueella.

Kellertävä, vaaleanruskea demerarasokeri on täyteläisen makuista. Rakenteeltaan se on kovaa, rakeista ja rouhittavaa, suurikiteisempää kuin muscovadosokeri. Kaupoissa on tarjolla myös keinotekoisesti valmistettua demerarasokeria, joka on poltetulla sokerilla tai melassilla päällystettyä tavallista sokeria. Demerara sopii esimerkiksi leivontaan ja leivonnaisten koristeluun sekä teen tai kahvin makeuttamiseen.

MINNA HAAPANEN

Kielitoimiston sanakirjan toimitus

Julkaistu 15.11.2006