Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Maatuskoja

Vieläköhän Venäjällä myydään maatuskoja? kollega kysäisi. Tarkoitti tietysti maatuskanukkeja, venäläisiä koriste-esineitä, joissa on sisäkkäin toinen toistaan pienempiä maalattuja puisia hahmoja, tavallisesti muhkeita naisfiguureja.

Venäjän kielessä tällainen nukke on nimeltään matrjoška. Nimitys perustuu naisennimeen Matrjona. Se on puolestaan kansanomainen variantti Matrona-nimestä, joka on sukua latinan äitiä merkitsevälle sanalle (suomen matroona on etääntynyt tästä alkumerkityksestä). Itse maatuskanukke ei kuitenkaan ole venäläinen keksintö, vaan sen esikuva on 1890-luvulla Japanista Moskovaan tuotu sisäkkäisistä viisaannäköisistä, kaljuista mieshahmoista koostuva leikkikalu (Fukuruma). Vaikka matrjoška-sanan selitetään juontuvan naisennimestä, Venäjällä on alusta saakka sorvattu myös mieshahmoisia nukkeja, lähinnä merkkihenkilöitä esittäviä.

Miksi suomalaiset eivät sano nukkea matrjoškaksi vaan maatuskaksi tai maatuskanukeksi? Varmaan siksi, että meillä on jo ennestään ollut kielessä matrjoškaa helpommin ääntyvä venäläinen lainasana maatuska, joka suomessa on merkinnyt varsinkin venäläistä naista. Venäjässä matuška on hellittelymuoto äitiä tarkoittavasta sanasta mat’, joka myös on samaa juurta kuin latinan äiti-sana.

Venäjältä voi edelleen ostaa maatuskoja matkamuistoksi. Tarjolla on niin äiti- kuin isähahmoja, huivipäisistä kansannaisista Lenineihin ja Putineihin.

LEENA JOKI

Kielitoimiston sanakirjan toimitus

Julkaistu 25.10.2005