Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Kone jyllää ja yskii

Koneella tarkoitetaan energiaa toiseen muotoon muuttavaa tai muuta työtä tekevää laitetta, jossa tavallisesti on liikkuvia osia; joskus kone on sama kuin koje, laite.

Monissa käyttöyhteyksissä kone on kuitenkin laajentunut vieraiden kielten mallin mukaan merkitsemään koneistoa, myös kuvallisesti. Tällainen on esimerkiksi yhdyssana sotakone (”Yhdysvalloilla on maailman vahvin sotakone”). Samaan tapaan on organisaatioita haluttu kuvata suurina koneistoina. Lehti voi kertoa, että ”EU:n talouskonetta odottaa osaremontti”, ja tarkoittaa EU:n taloudellista järjestelmää. Punakoneella taas on viitattu Neuvostoliittoon, sen sotavoimiin (”punakone jyräsi paremmin”) tai jääkiekkomaajoukkueeseen (”punakone hallitsi MM-kisoja”) ja laajemmin myös eräisiin työväenliikkeen organisaatioihin (”SAK:n punakone”) tai vasemmistolaisuuteen yleensä.

Sanaa kaupunkikone on käytetty eri yhteyksissä kuvaamaan kaupunkia suurena koneistona. Kaupunkikone voi olla tunteeton, ja sen voi pysäyttää esimerkiksi huono liikennesuunnittelu. Koneiston ominaisuuksiin voi kuulua myös tehokkuus. Teollisen tuotannon tehomielikuvat korostuvat, kun todetaan vaikkapa, että jenkkikone pystyy tuottamaan nopeassa tahdissa parisataa jaksoa television sarjafilmiä.

Mikään kone ei aina toimi, ja niinpä on sanottu, että yrityksen ”kone kyllä käy, vaikka se hieman yskiikin” tai että ”maaottelussa Suomen kone yski”. Koneen ja varsinkin moottorin yskiminen tunnetaan myös ruotsissa, saksassa, englannissa ja ranskassa.

MARJATTA VILKAMAA-VIITALA

Kielitoimiston sanakirjan toimitus

Julkaistu 21.2.2008