Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Kesannointia maalla ja kaupungissa

Kesanto on pelto, joka jätetään viljelemättömäksi tai mullokselle koko kasvukaudeksi tai sen osaksi; viherkesannossa kasvatetaan vihantalannoituskasveja, jotka maan parantamiseksi kynnetään maan sisään. EU:n maataloustukijärjestelmä tuntee vielä joukon muita kesantoja, esimerkiksi avo-, sänki-, riista- ja maisemakesannon, joiden hoito ja tuet ovat myös tarkkaan säädeltyjä. Kesannoinnin alkuperäisenä tarkoituksena on ollut maan parantaminen, nyt tuotantopoliittisista syistä myös sen tuottamattomana pitäminen.

Kesannolla olo on tarjoutunut helposti kuvalliseen käyttöön: jonkun opinnot tai ihmissuhteet ovat jääneet kesannolle, kesannolla voi olla urheilijan juoksutekniikka, samoin ihmisen luovuus tai liikuntaharrastus. Mutta kuvallinenkaan kesannolla olo ei ole lopullista jumittumista retuperälle vaan sisältää uuden kasvun mahdollisuuden.

Kun uusi ilmiö tarvitsee nimitystä, se etsitään usein johonkin ennalta tuttuun ja samantapaiseen vertaamalla. Urbaani kesanto on ilmiönä tuttu mutta käsitteenä uudehko. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi käytöstä jäänyttä koulurakennusta tai tehdaskiinteistöä ja myös  tyhjillään olevaa tai hylättyä tonttia; olennaista on, että näissä kaikissa nähdään kehittämisen mahdollisuus. Käsite on syntynyt sveitsiläisen yhdyskuntasuunnittelun piirissä, ja sitä on ryhdytty käyttämään Suomessakin 2000-luvulla.

Alkuperäisestä käytöstä poistunut teollisuusrakennus voidaan kunnostaa useihin käyttötarkoituksiin, vaiheittain ja eriasteisesti, aina käyttäjien tarpeiden ja vuokranmaksukyvyn mukaan. Monikäyttöisestä urbaanista kesannosta kehkeytyy siten vihannoiva kulttuurin ja pienyrittäjyyden monitoimikeskus.

MARJATTA VILKAMAA-VIITALA

Kielitoimiston sanakirjan toimitus

Julkaistu 8.7.2008