Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Joukkoälyä ja joukkoälyttämistä

Sosiaalisen median sanastossa (Sanastokeskus TSK 2010) englannin termin collective intelligence suomenkielisiä vastineita ovat kollektiivinen älykkyys, kollektiiviäly ja joukkoäly. Tartun tässä suomenkielisimpään eli viimeksi mainittuun.

Sanaa joukkoäly on käytetty muutaman vuoden ajan kuvaamassa sitä, että erilaisten ihmisryhmien osallistuminen älyä vaativiin tehtäviin tuottaa paremman tuloksen kuin yksittäisten ajattelijoiden pohdinnat. Tiheimmin sana esiintyy tietoteknisistä innovaatioista puhuttaessa, mutta sopii muihinkin yhteyksiin, joissa monipäisyys on tulosten kannalta valttia.

Joukkoäly on eduksi erilaisten uusien tuotteiden kehittelyssä, uutta luovassa tutkimuksessa, myynninedistämisessä ja vaikkapa joukkuepeleissä – missä vain luovuutta, kekseliäisyyttä, nokkeluutta ynnä muuta älyllistä toimintaa tarvitaan.

Johtaminen on veikeä sananmuodostuskeino. Joukkoälystä on näppärää muodostaa sana joukkoälyttäminen. Eräässä alkuvuoden Kauppalehden numerossa kerrotaan, että sosiaalista mediaa käytetään yhä enemmän ”joukkoälyttämiseen, innovaatioiden luomiseen ja kehitystyöhön”. Joukkoälyttäminen tarkoittanee tässä sosiaalisen median yhteisöjen hyödyntämistä erilaisissa tehtävissä. Tavallisempi ilmaus ilmiölle on joukkoistaminen (engl. crowdsourcing).

Joissakuissa joukkoälyttäminen saattaa herättää hämmentäviä assosiaatioita. Joukossamme on nimittäin niitä, joiden kielessä älyttäminen on huijaamista, sumuttamista, höynäyttämistä, harhauttamista. Tällaisia suomalaisia on Suomen murteiden sana-arkiston sekä Heikki ja Marjatta Paunosen slangisanakirjan mukaan ainakin Savossa, Hämeessä ja Helsingissä. Lauseyhteydestä irrotettuna joukkoälyttämisen voi luulla tarkoittavan joko joukkojen harjoittamaa tai joukkoihin kohdistuvaa huiputusta.

LEENA JOKI

Kielitoimiston sanakirjan toimitus

Julkaistu 7.7.2010