Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Äijät ja isot

Yleiskielen puhujat ja sanakirjat – esimerkiksi Kielitoimiston sanakirja (2005) – ymmärtävät äijä-sanalla vanhaa miestä, ukkoa ja yleensä miestä tai aviomiestä. Samat merkitykset tuntee myös Stadin slangin suursanakirja. Murteellisia äijän merkityksiä ovat ’isoisä’; ’iso, runsas’; ’paljon, runsaasti’.

Mutta onko tämä äijän merkitysten lista puutteellinen, jos tarkkailemme nykypuheen äijiä? Äijän merkityskentällä kohtaamme muiden muassa tosi miehen, perinteisen miesporukoissa reteästi esiintyvän veikon ja latinon machomiehen pohjoisen vastineen. Eräissä yhteyksissä perusäijästä käytetään nimitystä retroseksuaali, jolla tarkoitetaan ulkoisesta olemuksestaan piittaamatonta miestä.

Yhdyssanoissa rehottaa moninainen äijyys. Puhutaan äijäkulttuurista, jota on verrattu entisaikojen eteläpohjalaiseen häjykulttuuriin, ja miesten maun mukaisesta äijähuumorista ja -kirjallisuudesta. Rockpiireissä vallitsee äijämeininki ja äijämetalli on kova sana. Äijäruokaa ovat vaikkapa makkarat ja pyttipannu, kyytipoikana olut. Äijyyteen tuntuu liittyvän olennaisesti perinteisen miesroolin vaalinta, miesten veljeys ja yhteisöllisyys. Kuitenkin myös naiseläjä voidaan hyväksyä äijäksi äijien joukkoon, jos hän on ”hyvä jätkä”.

Joskus äijyys on nähty myös sukupolvikysymyksenä, johtoasemissa olevien ”isojen poikien”, myöhempää keski-ikäänsä elävien suurten ikäluokkien miesten ominaisuutena. Äijyyteen liittyvä äijäily on selitetty puolustusreaktiona uhkaan, jota naiset ja nuori polvi äijille edustavat.

Äijä-sanan murteelliset merkitykset ’iso’ ja ’paljon’ ovat vanhaa perua, tuttua kansanrunoudesta ja Kalevalasta. Säkeillä ”äijä on sinne mennehiä, ei paljon palannehia” viitataan moniin Tuonelaan tai Pohjolaan matkanneisiin. Isous liittyy moneen muuhunkin sanaan. Nykysuomen isä-sana on iso-sanan johdos, ja itse isokin on merkinnyt ’isää’. ’Ison’ merkitys on myös äidin veljeä tarkoittavalla enolla; se esiintyy mm. eno- ja enä-alkuisissa paikan- ja sukunimissä (Enojoki, Enäjärvi). Myös ukko-sanalla on samoja merkityksiä kuin äijällä: ukko on mies, aviomies ja vanha mies, ja erisnimenä yksi muinaissuomalaisten jumalista, ukki taas isoisä. Ukko-alkuisissa yhdyssanoissa ’ison’ merkitys näkyy selvästi: ukkovarvas on isovarvas, ukkomansikka eräs iso puutarhamansikka; mahtavuuteen viittaavat vaikkapa ukkoherra, uittopäällikkö, ja ukkotuomari, vakituinen käräjätuomari. Kymenlaaksossa ’ison’ merkitysvyyhteen solmiutuu vielä sana suuri, joka siellä tarkoittaa isoisää.

MARJATTA VILKAMAA-VIITALA

Kielitoimiston sanakirjan toimitus

Julkaistu 21.11.2005