Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Talvisodan alkukirjain?

Talvisodan 70-vuotismuistelu, joka huipentuu sodan loppumisen päivän, maaliskuun 13:nnen juhlallisuuksiin, on taas nostanut esiin kysymyksen, miksi talvisota kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, vaikka sillä tarkoitetaan tiettyä sotaa ja se mieltyy siksi niin vahvasti erisnimeksi. Pieni alkukirjain antaa sen kuvan kuin kyseessä olisi mikä tahansa talvella käyty sota. Joku Kielitoimiston neuvontaan soittanut oli sitä mieltä, että jo pelkästään kunnioituksen takia (”talvisodan ihme”) tämä sota pitäisi kirjoittaa isolla alkukirjaimella.

Talvisodan pienikirjaimisuus perustuu yleisohjeeseen, jonka mukaan kaikki muutkin sotien nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Tällainen päätös tehtiin jo paljon ennen kuin talvisodasta mitään tiedettiin, yli 80 vuotta sitten. Silloinen kielenkäytön ohjeista päättävä elin, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kielitieteellinen valiokunta, joutui joulukuussa 1929 pohtimaan muun muassa, kirjoitetaanko ”Nuijasota” vai nuijasota ja ”Isoviha” vai isoviha. Esillä olivat samaan aikaan eräiden muidenkin historiallisten tapahtumien tai kausien nimet, kuten suuri vallankumous (vai ”Suuri vallankumous”?), vanha aika (vai ”Vanha-aika”?), pronssikausi (vai ”Pronssikausi”?), rauta-aika (vai ”Rauta-aika”?).

Valiokunnan jäsen Knut Cannelin (tunnettu suomen ja ruotsin kielen sanakirjoistaan) teki ehdotuksen, että sotien  ja aikakausien nimet kirjoitettaisiin isolla alkukirjaimella, koska ne ovat erisnimen luonteisia. Yllättävää kyllä silloisten kielimiesten kokous päätyi kuitenkin siihen, että ”pienen alkukirjaimen käyttämisestä ei ole sellaista selvyyden haittaa, jota muun typografisen keinon avulla ei voitaisi tarvittaessa poistaa”. Päätökseen näyttää vaikuttaneen se, että ainakin aikakausien nimiin oli jo jossain määrin vakiintunut pieni alkukirjain. Tämä oikeinkirjoituspäätös otettiin sitten ohjeeksi kielenkäytön oppaisiin, ja sen mukaisesti kirjoitettiin sodat ja muut historian tapahtumat myös tietosanakirjoissa. Siten pieni alkukirjain vakiintui niin, ettei ohjetta ole juuri kyseenalaistettu – lukuun ottamatta talvisotaa.

Talvisodan 70-vuotismuiston kunniaksi on ollut uudelleen esillä kysymys, voitaisiinko sotien nimien kirjoittamisen ohjetta muuttaa. Mutta vaikka ”Talvisota” miellyttäisikin monia, ei ole ollenkaan varmaa, miten uusi ohje soveltuisi kaikkiin muihin sotien nimiin. Miten kävisi esimerkiksi 1. ja 2. maailmansodan: Ensimmäinen maailmansota, 1. maailmansota, 1. Maailmansota? Ei näytä hyvältä. Ja miten kävisi kaikkien sanakirjojen, sotakirjojen ja muiden tekstien, joissa on ohjeen mukaisesti talvisota? Ehkä päädytään uudelleen samaan toteamukseen kuin kahdeksankymmentä vuotta sitten: pienen alkukirjaimen käytöstä ei ole selvyyden haittaa.

TARU KOLEHMAINEN

maaliskuu 2010

Kuukauden kielijutut