Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Tähtien lumoissa

Tähdet ja tähtitaivas ovat aina kiehtoneet ihmisiä. Varsinkin syksyisin iltojen pimetessä tumma taivas houkuttelee etsimään tähtikuvioita ja odottamaan, näkisikö jopa tähdenlennon.

Vuosi 2009 on tähtitieteen juhlavuosi, sillä Galileo Galilein aikanaan mullistavista kaukoputkihavainnoista on kulunut 400 vuotta. Havainnot vahvistivat jo Kopernikuksen esittämän näkemyksen siitä, että Maa ei ollutkaan maailmankaikkeuden keskus, vaan Maa ja muut planeetat kiersivät Aurinkoa.

Aurinkokuntamme planeetat ovat saaneet nimensä jo parituhatta vuotta sitten antiikin Rooman jumalilta. Planeettojen kuut löydettiin 1600-luvulla ja pikkuplaneettoja pari sataa vuotta myöhemmin. Koska taivaankappaleet, tähdet ja tähtikuviot ovat erisnimiä, ne kirjoitetaan isolla alkukirjaimella: Maa, Kuu, Aurinko, Jupiter, Linnunrata, Otava. (Huom. Muuten kuin taivaankappaleina kirjoitetaan maa ja aurinko pienellä alkukirjaimella.)

Planeettojen pintamuodostelmista löytyy myös suomalaisnimiä, joista suurin osa on annettu aivan viime vuosikymmeninä. Niinpä säveltäjä Jean Sibelius on päässyt samaan joukkoon Beethovenin, Griegin, Michelangelon, Shakespearen ja Strindbergin kanssa, jotka ovat saaneet oman nimikkokraatterin Merkuriuksesta.

Venus on puolestaan pyhitetty naistaiteilijoille. Oman kraatterinsa ovat saaneet muun muassa Jane Austen, Maria Callas ja Agatha Christie sekä ainoana suomalaisena Maria Jotuni. Suomalaisnimiä löytyy myös Venuksen laaksoilta ja vuorilta. Niinpä siellä on Tellervon laakso, Mielikin vuori ja Ainon tasanko.

Eniten suomalaisnimiä on annettu pikkuplaneetoille eli asteroideille. Esimerkkeinä voi mainita Agricolan, Lönnrotin, Porthanin, Aleksis Kiven, A. I. Virtasen, Mika Waltarin ja Arvo Ylpön. Aivan viimeisimpiä nimen saajia on tietotekniikkaguru Linus Torvalds.

Tähdistön nimiä on siirtynyt myös Maahan. Eteläisellä pallonpuoliskolla on Kauriin kääntöpiiri, jolla Aurinko paistaa suoraan ylhäältä eli zeniitissä talvipäivänseisauksen aikaan. Sama ilmiö tapahtuu vastaavasti pohjoisen pallonpuoliskon Kravun kääntöpiirillä kesäpäivänseisauksen aikaan.  Nimensä ne ovat saaneet siitä, että Aurinko oli antiikin aikaan zeniitissä Kauriin ja Kravun tähdistössä.

SARI VAULA

marraskuu 2009

Kuukauden kielijutut