Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Suomi EM-altaan 16:s – urheilukielen merkintäseikoista

Kesäurheilukausi huipentuu jälleen lukuisiin kilpailuihin. Yleisurheilun seuraajille mielenkiintoa tuovat Göteborgin EM-kilpailut ja Helsingissä järjestettävä Suomi–Ruotsi-maaottelu. Lehtien urheilusivut täyttyvät selostuksista, kommenteista ja tulosluetteloista. Teksteissä käytetään urheilusanaston lisäksi runsaasti lyhenteitä ja erilaisia välimerkkejä, joista jokaisella on oma tehtävänsä ja merkityksensä. Urheilukieleenkin ovat vakiintuneet tietyt merkintätavat.

Kirjavia kirjoitusasuja

Urheilusanastoon kuuluu mestaria tai mestaruutta tarkoittavia sanoja, jotka voidaan kirjoittaa usealla eri tavalla niiden merkityksen muuttumatta. Tavallisesti Suomen mestari ja Euroopan mestaruus kirjoitetaan erikseen. Sanojen väliin voidaan kuitenkin merkitä myös yhdysmerkki, esimerkiksi Suomen-mestaruus tai Euroopan-mestari. Koska sanat muodostavat vakiintuneen käsitteen, ne voidaan poikkeussäännön mukaan kirjoittaa myös yhdyssanaksi. Tällöin sanan alkuun tulee pieni kirjain: suomenmestari, euroopanmestaruus. Vastaavalla tavalla yhdyssanaksi kirjoitetaan myös piirinmestari ja maailmanmestari, mutta tämä on säännönmukaista, koska sanan alkuosa on yleisnimi.

Kun lyhennetään euroopanmestaruus tai maailmanmestaruus, käytetään isoja kirjaimia: EM tai MM. Piirinmestarin lyhenne puolestaan on pisteellinen pm. Isokirjaimista lyhennettä PM käytetään, kun tarkoitetaan Pohjoismaiden mestaria tai mestaruutta. Kirjainlyhenne tai symboli erotetaan sanan loppuosasta yhdysmerkillä, esimerkiksi SM-kilpailut ja 3D-ammunta.

Sijoitusten ja tulosten merkitsemisestä

Urheilijoiden sijoitus merkitään usein numeroin, varsinkin jos tulosluettelo sisältää useita osallistujia. Alimmalle palkintokorokkeelle noussut urheilija on sijoittunut joko kolmanneksi tai 3:nneksi. Sijoitusta ei siis merkitä pelkällä järjestysluvulla, vaan sijapääte tulee numeroon mukaan. Järjestyslukuun ei kuitenkaan tarvitse merkitä sijapäätettä silloin, kun luku ja sitä seuraava sana ovat samassa sijassa. Esimerkiksi Suomi tuli 13. sijalle.

Sijoitus ratkaistaan usein joko suorituksen pituuden tai siihen käytetyn ajan perusteella. Kun merkitään pituutta, metrit erotetaan senteistä pilkulla: Miesten moukarinheiton maailmanennätys 86,74 metriä on vuodelta 1986.

Ajanilmauksissa tunnit, minuutit ja sekunnit erotetaan toisistaan pisteellä. Sadasosasekunnit puolestaan erotetaan sekunneista pilkulla. Esimerkiksi 3000 metrin estejuoksuun käytetty aika 9 minuuttia 22 sekuntia ja 94 sadasosasekuntia merkitään 9.22,94. Vastaavasti 100 metrin juoksuun käytettyyn aikaan 9,85 sekuntia merkitään ainoastaan pilkku, koska sekuntia suurempia yksikköjä ei ole.

Jos pituushyppääjän tavoitteena on saavuttaa 6,6–6,8 metriä, ajatusviiva kertoo kyseessä olevan ääriarvojen, joiden väliin ihannehyppy sujahtaisi. Ajatusviivalla erotetaan toisistaan myös kamppailleet osapuolet sekä aikaansaadut maalit tai pisteet: HJK–Jaro 2–1. Sekä ajatusviivan että yhdysmerkin käyttö on tarpeen, kun puhutaan Suomi–Ruotsi-maaottelusta. Sanat ja viivat kirjoitetaan tiiviisti toisiinsa ilman välilyöntejä.

OUTI TOIJANNIEMI

elokuu 2006

Kuukauden kielijutut