Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Saamelaiskielet ja paikannimet

Suomessa puhutaan kolmea kaikkiaan kymmenestä saamen kielestä, nimittäin pohjois-, inarin- ja koltansaamea. Pohjoissaamea käytetään Enontekiöllä, Inarissa, Utsjoella ja Sodankylän pohjoisosassa. Inarin- ja koltansaamen puhuma-aluetta on lähinnä Inarin kunta. Nämä alueet ovat saamelaisten kotiseutualuetta, missä saamen kielillä on vuodesta 1992 ollut virallinen asema. Kaikilla Suomessa käytetyillä saamen kielillä on oma kirjakielensä ja oikeinkirjoitussäännöstönsä.

Jos haluaa tutustua saamen kieliin ja erityisesti saamelaiseen nimistöön, sen voi tehdä myös matkustamatta Lappiin – esimerkiksi karttojen avulla. Koko Suomen kattava Maanmittauslaitoksen maastotietokanta saatiin Utsjokea myöten valmiiksi syksyllä 2007.

Ylä-Lapin alueen kartoittajat saivat kartoitustyön yhteydessä talteen paljon paikannimiä – sekä saamen- että suomenkielisiä – haastattelemalla paikkakuntalaisia. Nämä ja vanhastaan kartoissa olleet paikannimet ja niiden oikeinkirjoitus on tarkistettu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa ennen nimien tallentamista tietokantaan. Varsinkin saamenkielisiä nimiä on myös lisätty. Apuna tarkistustyössä käytettiin mm. tutkimuskeskuksen Nimiarkiston Ylä-Lapin paikannimikokoelmia.

Jos jonkin nimen asusta oli eri lähteissä kovin ristiriitaisia tietoja tai paikan sijainnista oli toisistaan eroavia mainintoja, paikkakuntaankin voitiin ottaa yhteyttä. Myös monet eri kielten asiantuntijat ja nimistön kerääjät auttoivat työssä. Tuloksista kertovat havainnollisesti vaikkapa ne Inarin nimet, jotka ovat nyt tietokannassa neljällä kielellä. Esimerkiksi  tunturinnimi Iso-Pelsa on inarinsaameksi Stuorrâ-Piälsá, koltansaameksi Jõnn-Pelsa ja pohjoissaameksi Stuorra-Bealsa.

Vuoden 2007 lopulla pohjoissaamenkielisiä paikannimiä on maastotietokannassa yli 6 000, inarinsaamenkielisiä noin 4 500 ja koltansaamenkielisiäkin lähes 300. Nimien asut noudattavat nykyisiä saamelaiskielten oikeinkirjoitussääntöjä, joten niistä voi saada tukea nimistönsuunnitteluun ja esimerkiksi tienviittojen laadintaan. Vaikka kaikkia Ylä-Lapin uusia karttoja ei vielä olekaan painettu, niihin ja niiden sisältämään nimistöön voi tutustua internetissä kaikille avoimen Kansalaisen karttapaikan kautta.

TIINA MANNI-LINDQVIST

joulukuu 2007

Kuukauden kielijutut