Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Onko kunnalla oltava brändi?

Yritykset vaihtavat nykyään nimeä tiuhaan. Tulisiko kuntienkin vaihtaa nimeä muotivirtausten mukaan? Onko kuntien brändättävä itsensä nimen avulla?

Kun lukuisat kuntaliitokset nyt muuttavat paitsi kuntien rajoja myös kuntien nimiä, on houkuttelevaa keksiä  kokonaan uusi nimi uudelle kunnalle. Liiketaloudellisesti kunnan taloutta arvioitaessa on esitetty, että kunta menestyisi paremmin, jos se brändäisi itsensä.

Vammalan, Mouhijärven ja Äetsän muodostama uusi kunta on imagotutkijan suosituksen mukaan uudelta nimeltään Sastamala. Se on tuota aluetta osittain tarkoittanut keskiaikainen nimi, joka on jäänyt käytöstä 1500-luvulla. Se tuo mieleen keskiajan, joka on nyt muotia ainakin joissakin piireissä. Mutta kuinka kauan tällainen muoti kestää? Kun panemme tämän rinnalle todellisia keskiajalta tähän päivään periytyneitä ja koko ajan käytössä olleita kunnannimiä (Hattula, Kaarina, Masku, Naantali ja kymmenet muut), näyttää 1500-luvulla viimeksi käytössä ollut nimi huteralta perusteelta laajan kunnan nimeksi.

Mielikuvien pohjalta on vaadittu myös Kauhavan, Alahärmän, Ylihärmän ja Kortesjärven muodostamalle Kauhavan kaupungille nimeä Härmä. Mitä tulee ensiksi mieleen nimestä Härmä? Monelle varmaankin Härmän häjyt. Onko se kaikkien mielestä positiivinen brändi?  Brändistä lienee ollut kyse silloinkin, kun uuden Länsi-Turunmaan nimeksi ehdotettiin Merikruunua.

Julkisuudessakin monesti esiintyneet nimiehdotukset Karhukaupunki Porin seudulle ja Saimaankaupunki Lappeenrannan seudulle sopivat paremmin vaikkapa matkailumainoksiin kuin oikeiksi kaupunkien nimiksi. Omaleimaisuus on tärkeää, mutta se syntyy syvemmältä ja pitemmän ajan kuluessa kuin uudella keinotekoisella nimellä. Pelkkä nimenmuutos ei siihen riitä.

PIRJO MIKKONEN

lokakuu 2008

Kuukauden kielijutut