Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Omaa ja vierasta: karamelleja ja sipsejä

Suomen kielessä on kaksi vokaalisarjaa, etuvokaalit ä, ö ja y ja takavokaalit a, o ja u. Vain jommankumman jäseniä voi olla samassa yhdistämättömässä sanassa (kalastus, outo, työläs, väylä). Tämä ns. vokaalisointu pätee myös taivutetuissa sanoissa (outoa, työlästä). Yhdyssanoissa voi olla sekä etu- että takavokaaleja, koska vokaalisointu koskee kutakin yhdysosaa erikseen (työmatka, maailmanpyörä). Vokaalit e ja i , niin sanotut välivokaalit, voivat esiintyä kummankin sarjan vokaalien kanssa (kaulin, kokeilu, näivetys, kestävä). Kun sanassa on pelkästään välivokaaleja, taivutusvokaalina on ä (lehti, lehteä; kipsi, kipsissä; suojakeli, suojakelillä). Poikkeuksena ovat sanojen meri ja veri yksikön partitiivimuodot merta, verta.

Vierassanat ovatkin sitten oma lukunsa. Niiden taivutusvokaalin valinnassa auttavat seuraavat ohjeet:

Yhdistämättömät sanat (siis muut kuin yhdyssanat):

Jos sanassa on takavokaali a, o tai u ja sellaisen jälkeen e tai i, taivutusvokaali on a, esimerkiksi fiksatiivia, kuriositeettia.

Jos sanassa on a, o tai u ja sellaisen jälkeen ä tai ö, taivutusvokaali on ä. Taivutetaan siis esimerkiksi karriääriä, amatööriä.

Jos loppuosan vokaalina on y, käyvät taivutusvokaaleiksi sekä a että ä. Voidaan siis taivuttaa joko analyysia tai analyysiä; parfyymia tai parfyymiä. Valinta on vapaa, mutta samassa tekstissä on syytä käyttää samaa vokaalia.

Yhdyssanoissa, sekä vierassanoissa että omaperäisissä, taivutusvokaali määräytyy sen perusosan eli jälkimmäinen sanan vokaalien mukaan ja samoin ohjein kuin edellä, esimerkiksi siirtogeeni-sanassa geenin mukaan, siis siirtogeeniä.

Milloin on sitten kyseessä yhdyssana, milloin yhdistämätön? Siinä ongelma, joka taitaa olla suurin syy vokaalin valinnan vaikeuteen. Sanat arkkitehti, karamelli eivät ole yhdyssanoja, vaikka ne usein sellaisiksi hahmotetaan (itsenäisinä sanoina melli ja tehti eivät ole käytössä). Ne taipuvat arkkitehteja, karamelleja.

Esimerkiksi metri tai geeni voivat olla sekä yhdyssanan jälkiosana että yhdistämättömän sanan loppuaineksena. Yhdyssanan jälkiosana metri on esimerkiksi mittayksikköjen nimissä (kilometri), jolloin tulee etuvokaalinen pääte ä (kilometriä). Monesti geeni ja metri ovat ei-yhdyssanan loppuosana, jolloin ne eivät olekaan itsenäisiä sanoja vaan vierassanasta suomen kieleen mukautunutta kielenainesta. Taivutusmuodoissa on silloin a (alkometria, ergometrissa, halogeeneja).

Karamellin taivutukseen ä:llisenä on nähtävissä syy: vokaali valitaan helposti yhdyssanaksi hahmottuvan sanan jälkiosan mukaan. Mutta mistä johtuu, että sipsi-sanan näkee usein muodossa sipseja? Voisiko sen selittää sipsi-sanan vierasperäisyys? Sana taipuu kuitenkin samalla lailla kuin vaikkapa suomalainen sana kipsi, kipsejä.

RAIJA MOILANEN

helmikuu 2005

Kuukauden kielijutut