Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Hyvää pääsiäistä, iloista vappua!

Toisin kuin esimerkiksi englannissa, suomessa kirjoitetaan juhlapäivien nimet pienellä alkukirjaimella. Käytäntö koskee sekä vanhoja kirkollisia pyhiä adventista ja joulusta pääsiäiseen että uudempia merkkipäiviä (ystävänpäivä, kansainvälinen naistenpäivä). Myös sellaisenaan englannista lainattu halloween on suomenkielisessä tekstissä pienellä alkukirjaimella kirjoitettava yleisnimi.   

Sellaiset vanhan henkilönimen sisältävät sanat kuin vappu ja tapaninpäivä, joiden yhteydessä ei enää ajatella henkilöitä vaan joiden merkitys on eriytynyt tarkoittamaan nimenomaan tiettyjä juhlapäiviä, kirjoitetaan nekin pienellä alkukirjaimella. Myös juhannukseen sisältyy alun perin henkilönnimi (Johannes); nykyäänkin juhannusta sanotaan joskus tuttavallisesti myös jussiksi.

Lisäksi meillä on joitakin sellaisia etunimen sisältäviä juhlapäivän nimiä, jotka eivät vapun ja tapaninpäivän tavoin ainakaan vielä ole niin sulautuneet suomenkieliseen kulttuuriin, että erisnimen osuus olisi häipynyt taka-alalle. Näitä ovat Lucian päivä ja toukokuinen Flooran eli Kukan päivä. – Samanlaisina sanaliittoina kirjoitetaan muutenkin nimipäivät (Matin päivä, Maijan päivä).

On myös juhlapäivien nimiä, joihin olennaisesti liittyy näinä päivinä muistettavaa tarkoittava erisnimi: Kalevalan päivä, Mikael Agricolan päivä, Minna Canthin päivä. Viimeksi mainittua uutta liputuspäivää (19. maaliskuuta) juhlitaan myös tasa-arvon päivänä.

Juhlapäivien nimet  kirjoitetaankin juoksevassa tekstissä, esimerkiksi lehtijutuissa, yleensä  suomen oikeinkirjoitusnormien mukaisesti. Valmiiksi painettujen joulu- ja pääsiäiskorttien tervehdysteksteissä isojen kirjainten käyttö kuitenkin on lähes yksinomaista. Toivotus ei kuitenkaan ole sen vähemmän juhlallinen, vaikka hyvän ”Pääsiäisen” sijasta toivotettaisiin suomalaisittain yksinkertaisesti hyvää pääsiäistä.

RIITTA ERONEN

Julkaistu huhtikuussa 2007