Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Eurooppanaisia ja Eurooppa-ongelmia

Äskettäiset nimenmuutokset ovat tuoneet Suomen monilukuisten yhdistysten joukkoon Eurooppanaiset ry:n ja Eurooppanuoret ry:n. Moni varmasti oudostelee näitä nimiä, jotka kirjoitetaan ilman yhdysmerkkiä. Kielessämme on kyllä jo joitakin samalla tavalla kirjoitettuja sanoja, kuten eurooppaoikeus ja eurooppalaki (joissa tosin on pieni alkukirjain, koska ne eivät ole erisnimiä). Tällaisen sananmuodostustavan on hyväksynyt myös suomen kielen lautakunta. Mutta mitä ”eurooppa” tarkoittaa näin kirjoitetuissa sanoissa? Mitä yhdistykset haluavat nimellään ilmaista?

Yhdyssanoissa pienikirjaiminen eurooppa-alku esiintyy termimäisissä sanoissa ja erottaa omaksi ryhmäkseen saman yläkäsitteen alle kuuluvia asioita. Niinpä eurooppaoikeus on yksi oikeuden laji, ja se tarkoittaa tavallisimmin Euroopan unionin oikeutta. Eurooppalaki taas on nimitys, jonka suunniteltiin korvaavan Euroopan unionin perustuslain voimaan tultua ne unionin nykyiset säädökset, joiden nimi on asetus. On olemassa myös esimerkiksi eurooppapatentti ja eurooppayhtiö. Erisnimialkuiset sanat, esimerkiksi Eurooppa-yhtiö, eivät ole omiaan termeiksi.

Tämäntapaisten sanojen vastineet muissa kielissä ovat yleensä pääsanan ja määritteen liittoja: European law, loi européenne, europeisk lag. Suomessa tämä yhdistelmä ei ole termimäinen, tietyn käsitteen nimen kuuloinen: eurooppalainen laki ja eurooppalainen yhtiö kuulostavat miltä tahansa lailta tai yhtiöltä, joka on käytössä tai toimii jossain Euroopassa. Adjektiivin käyttö tuntuu myös rajaavalta: jos tämä laki on eurooppalainen, eivätkö muut sitten ole?

Adjektiivi eurooppalainen tarkoittaa jotain koko Euroopan maanosaan kuuluvaa. Yhdyssanan pienikirjaiminen eurooppa-alku taas on merkitykseltään väljempi ja epämääräisempi. Yleensä se viittaa Euroopan unioniin. Kaikissa tilanteissa yhdyssana ei kuitenkaan ole kätevä: esimerkiksi eurooppalainen sairaanhoitokortti (Kelan myöntämä kortti, jolla saa julkisen sairaanhoidon palveluita EU-maissa sekä joissain muissa Euroopan maissa) olisi yhdyssanana jo hankalan pitkä: eurooppasairaanhoitokortti.

Tällaisia pohdintoja on varmaan Eurooppanaiset- ja Eurooppanuoret-yhdistysten nimienkin taustalla. Vaikka tämä yhdyssanatyyppi on termimäisenä alakäsitteen nimityksenä luontevimmillaan, on tuskin tarkoitus viestiä, että yhdistysten jäsenet olisivat oma lajinsa, erityisiä eurooppanaisia ja eurooppanuoria. ”Eurooppalaiset nuoret ry.” ei taas kuulostaisi luontevalta täysin suomalaisen yhdistyksen nimenä, ja ”Eurooppa-naiset” puolestaan yhdistyy koko maanosaan. Pienikirjaimisena alkuosa vie ajatukset pikemminkin Euroopan unioniin. Se onkin oikea suunta. Eurooppanuoret esittelee toimintansa tarkoitusta näin: ”Otamme myös kantaa Suomen Eurooppa-politiikkaan ja EU:n kehittämiseen, koska haluamme luoda Euroopalle itsemme näköiset kasvot.”

Nyt täytynee kysyä, mitä erisnimi Eurooppa tässä oikein tarkoittaa, mutta se on jo toisen tarinan aihe. Silloin kun tarkoitetaan nimenomaan Euroopan unionia, on selvempää puhua EU-politiikasta ja EU:n kasvoista. Yhdistysnimissä täsmällinen ilmaus ei kuitenkaan tavoita sopivaa tyyliväriä. Eurooppanuoret kertoo vielä olevansa Eurooppalainen Suomi ry:n valtakunnallinen jäsenjärjestö. Vaikka muunlaista Suomea ei voine ollakaan, ovat keinot täsmällisemmän nimen luomiseksi vähissä: ”Eurooppa-Suomi” ei hahmotu millään järkevällä tavalla, eikä ”EU-myönteinen Suomikaan” kuulosta yhdistyksen nimeltä.

AINO PIEHL

Kirjoitus on julkaistu heinäkuussa 2005.