Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Kotuksen kolumnit

8.5.2015 13.13

Suomi kolmannelle vuosikymmenelleen EU-kielenä

Vuoden 1995 jälkeen olemme saaneet virkakieleen uuden alalajin, EU-suomen, arvioivat Aino Piehl ja Pirkko Nuolijärvi kolumnissaan.

Voisi sanoa, että EU-suomi on kansainvälinen lapsi. Sen isä on Euroopan unionin hallintokieli ja äiti oma virkasuomemme.

EU-suomella on alusta lähtien ollut suomalaisia tukijoukkoja. On asetettu työryhmiä pohtimaan apuja kielen kehittämiseksi, perustettu EU-kielenhuoltajan virka ja virkamiesten sekä EU-kääntäjien ja tulkkien yhteistyöverkosto. EU:ssa puolestaan on järjestetty toimitustyötä ja kampanjoitu käännettävien tekstien parantamiseksi, ohjattu kirjoittajia lyhentämään tekstejään, ja kääntäjät ovat alkaneet käyttää enemmän vapauksia kuin EU-taipaleen alussa.

Mitä sitten Suomessa vielä pitäisi tehdä? Suomi voisi ensiksikin huolehtia siitä, että suomen kieltä käytettäisiin EU:ssa enemmän. Kymmenisen vuotta sitten puolet suomalaisista virkamiehistä kaipasi enemmän tulkkausta kuin sai. Jos he olisivat voineet puhua suomea useammin, he myös olisivat käyttäneet suomenkielistä tekstiä enemmän, he sanoivat. Tulkkausrahoista on kuitenkin säästetty, eikä tulkkejakaan ole aina ollut riittävästi.

Välttämättömyydestä tulee helposti hyve ja lopulta englannin käyttäminen näyttääkin jo ainoalta järkevältä tavalta osallistua EU-kokouksiin. Silloin jää suomenkielinen teksti sivurooliin. Kotus ehdottikin Suomen kielen tulevaisuus -ohjelmassa, että tulkkausta annosteltaisiin sopivasti kunkin hankkeen elinkaarelle. Englannilla on tietenkin tärkeä rooli lingua francana, ja se hallitsee EU:n virkamiesvalmistelun ja käännettävien tekstien kielenä. Myös tässä kohden Kotus suosittaa rinnakkaiskielisyyttä.

Toinen asia, jonka Suomi voisi tehdä, olisi kiinnittää huomiota käännettävien tekstien laatuun. Toimielimet eivät ole olleet toimettomia, mutta niitä voisi kannustaa ilmaisemalla, että tekstien ymmärrettävyyttä todella pidetään tärkeänä. Useinhan kieli saa huomiota vasta loppusilauksessa, vaikka kieltä ja asiaa ei voi missään vaiheessa erottaa toisistaan.  Ei edes kun kieliä on 24. Tekstin laatuun ei siis kiinnitetä tarpeeksi huomiota, vaan sanotaan, että on tärkeämpää sopia asiasta kuin tuhlata niukkaa aikaa kielen viilaamiseen.

Suomessa on meneillään virkakielikampanja, jonka tavoitteena on kiinnittää huomiota erilaisten viranomaistekstien parantamiseen. Suomalaiset EU-tekstitkin ovat osa suomenkielistä virkakieltä.  Vaikka ne syntyvät toisten kielten pohjalta, ne elävät osana suomalaista yhteiskuntaa. Euroopan komissio järjesti 6.5.2015 seminaarin Suomen kieli 20 vuotta EU:ssa, jossa Kotus kutsui myös EU:n toimielimet mukaan virkakielikampanjaan. 

AINO PIEHL JA PIRKKO NUOLIJÄRVI

Aino Piehl on Kotuksen EU-kielenhuoltaja ja Pirkko Nuolijärvi Kotuksen johtaja.


Palaa otsikoihin