Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Verkon kieli

Verkossa on taustaltaan erilaisia tekstejä. On muun muassa paperitekstejä, jotka on toimitettu sähköiseen muotoon. Tyypillisiä ovat esimerkiksi asiakirjojen kopiot, vaikkapa kunnallishallinnon pöytäkirjat ja esityslistat, yritysten ja yhteisöjen toimintakertomukset sekä kirjat ym. tekstit, jotka on alun perin kirjoitettu välitettäviksi muin keinoin kuin verkoitse. Nämä tekstit ovat alkuperäisten tekstiensä näköisiä myös paperille tulostettuina. Näistä teksteistä ei nyt ole puhe.

Vain osa verkon teksteistä on alun perin kirjoitettu nimenomaan verkossa julkaistaviksi ja verkosta luettaviksi. Näitä ns. varsinaisia verkkotekstejä ei voi yhtäjaksoisina tulostaa paperille.

Ei ole olemassa yhtä ainoaa tapaa kirjoittaa tekstejä verkkoon, kun verkossa voivat samanaikaisesti monien teknisten tekstiratkaisujen lisäksi olla läsnä lähes kaikki mahdolliset tekstilajit kuvin, äänin ja liikkein höystettyinä ja linkein toisiinsa kytkettyinä sekä liitettyinä muihin tekstien verkostoihin.

Suoraan verkkoon kirjoittaminen on uutismaista kirjoittamista. Se on väistämättä rakenteellista kirjoittamista: tietosisältö annostellaan tekstijaksoiksi, jotka liittyvät toisiinsa linkkien avulla. Linkkien kautta voidaan edetä monin erilaisin valinnoin.

Tekstin rakentaa lopulta vastaanottaja saamiensa linkki- ym. vihjeiden sekä aiemman kokemuksensa ja tietämyksensä mukaan. Lukija voi usein vaikuttaa lukemisjärjestykseen. Valmiit haut ja selaimen ominaisuudet tukevat valintoja ja löydetyn tiedon hallintaa.

Lukija voi siis valinnoillaan liikkua verkossa melko vapaasti. Tämä vaatii häneltä toisenlaista lukutaitoa kuin perinteinen teksti, josta voi tunnistaa kirjoittajan punoman punaisen langan. Verkossa lukijan on itse rakennettava valitsemiensa kohtien väliset merkitysyhteydet. Lukijan on myös voitava tunnistaa tietokoneohjelman toiminnot, esimerkiksi toimintasanat, linkkipainikkeet, aktivoituva grafiikka tai valintalistat. Siksi näiden sisältö ja toiminta on osoitettava oikein.

Lukija jatkuvasti tekee päätöksiä, mihin suuntaan hän verkossa kulkee, mitkä valintatarjoukset hän hyväksyy tai hylkää. Kaikki tämä vie voimia ja huomiota tekstin ymmärtämiseltä. Siksi tekstin kirjoittajalta vaaditaan erityistä valppautta.

Sanomalehdet ja kirjat ovat käsin kosketeltavia, rapisteltavia. Niissä olevilla teksteillä on yleensä alku, keskiosa ja loppu. Verkkotekstin lukija sen sijaan näkee tekstin vain kuvaruudusta peräkkäin, vierekkäin tai päällekkäin. Siksi on tärkeää järjestää yksittäiset  tekstijaksot mielekkäiksi kokonaisuuksiksi ja tehdä kokonaisuus näkyväksi: lukijan on voitava tarkastella kulloisenkin tekstiavaruuden rakennetta.

Yksittäiset tekstijaksot on voitava liittää kulloiseenkin tietorakenteeseen ja laajempaan yhteyteen, vaikka niiden muodostama verkkoteksti olisi osa suurempaakin verkkoa. Siksi kokonaisuuden luomista autetaan yleiskatsauksella, asianmukaisesti valitulla tekstiyhteydellä sekä näyttämällä lukijalle tämän kulkema polku.

Verkkokirjoittamisesta on tullut yhä ammattimaisempaa. Julkishallinnon verkkopalvelujen suunnittelusta on olemassa yleisohjeet ja palvelujen kehittämiseksi laatu- ja arviointikriteerit. Ohjeissa otetaan kantaa myös verkon teksteihin ja niiden kieleen. Verkkotekstin tulee olla ymmärrettävää ja luettavaa. Tekstien tulee olla eri kohderyhmille kirjoitettuja ja helposti silmäiltäviä.

Laatukriteereistä ensimmäinen on kuitenkin rakenteen ja ilmaisun hyvä viestinnällisyys, mikä liittyy olennaisesti tiedon asianmukaiseen annosteluun ja käyttöliittymän ominaisuuksiin. Näitä asioita ei voi erottaa toisistaan. Koko verkkosivuston rakenteen on vastattava käyttäjien lähestymistapaa ja tarpeita. Kielen tulee olla käyttäjien tuntemaa: linkkeinä toimivien sanojen pitää olla kuvaavia, ja linkkien pitää myös  toimia. Koko käyttöliittymän tulisi olla sanastoltaan yhtenäinen ja ymmärrettävä.

Yksittäinen verkkoteksti on kiinteästi sidoksissa kulloisenkin sivuston informaatioarkkitehtuuriin. Jos sivuston rakenne ontuu ja kielenkäyttö vieraannuttaa, teksti hukkuu lukijan ulottumattomiin. Tekstin muokkaaminen kiinnostavaksi ja verkossa hyvin toimivaksi vaatiikin ammattilaisen otetta sekä ymmärrystä verkosta tekstin paikkana.

RAIJA MIIKKULAINEN

Esitetty Ylen Radio 1:ssä 11.8.2006