Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Mitä pienet edellä, sitä isot perässä (eli aikuisetkin fanittaa)

Fanittaa, bilettää, hypettää ja pelittää… Ovatko nämä sanat nuorten kieltä? Kyllä vain, tällainen  sananmuodostustapa, jossa kantasanaan (esimerkiksi fani) liitetään yleinen, helposti tunnistettava verbinjohdin eli loppuosa ttaa, ttää, on tavallinen uudissanoja luotaessa. Erityisen ominainen se on slangille sekä  laajemminkin puhekielelle – siis sille kielimuodolle, joka liitetään juuri nuoriin.

Nämä sanat voivat olla melko helposti ymmärrettäviä: fanittaa tarkoittaa ”olla jonkun fani eli ihailija”, ’ihailla’. Aina sanan merkitys ei kuitenkaan aukea ihan helposti. Pitää tietää sanan hype merkitys (’innostus’, liioiteltukin!) ymmärtääkseen, että hypettäminen on eräänlaista hehkutusta. Myös ihan tavallisen kuuloinen pelittää saattaa oudoksuttaa. Koska sana on mukana uusimmassa Kielitoimiston sanakirjan versiossa, voi kirjoja yhä käyttävä sukupolvi tarkistaa sen merkityksen sieltä: tyylilajiltaan ”arkiseksi” merkitty pelittää tarkoittaa ’toimimista’. Taustalla lienee englannin monikäyttöinen sana play. Kyseessä on siis eräänlainen käännöslaina, vaikka suomessakin on pelata-verbillä vanhastaan myös merkitys ’toimia’. Sanakirja mainitsee tästä esimerkkeinä mm. ilmauksen järki pelaa hänellä vielä hyvin.

Fanittaminen ja pelittäminen kuulostavat monen korvaan arkisilta ja ”puhtaan kielen” vaalijoiden mielestä myös turhilta, koska ennestäänkin on olemassa niitä tarkoittavat sanat, ihailla ja toimia. Uusilla sanoilla on kuitenkin merkityksensä: niiden avulla elävöitetään kieltä, erottaudutaan, leikitelläänkin. Kun uutuuksia tarpeeksi usein kuulee, ne yleistyvät ja alkavat vilahdella yleiskielisessäkin puheessa ja tekstissä. Käy samoin kuin vaikkapa aluksi kapinalliselle nuorten muodille: vanhemmatkin vähitellen omaksuvat uutuudet käyttöönsä. Yhtä lailla kuin viisikymppisellä voi olla vaikkapa tatuointi, tatska,  hän voi myös ”fanittaa”, esimerkiksi jotain näyttelijää. Mediassa uusilla sanoilla tavoitellaan huomiota: näin esimerkiksi silloin, kun Kauppalehti kertoo, että ”näitä voimalakuntia Fennovoima fanittaa.Fanittaminen on kelpuutettu myös yliopiston väitöstilaisuuden esittelytekstiin: ”kuka fanittaa koulumurhaajaa?.

Slangi- ja muillekin nuorten uudissanoille on ominaista, että ne joko kuluvat ja katoavat, vaihtuvat uusiin, tai haalistuvat ja muuttuvat jokapäiväiseksi osaksi laajemmankin kieliyhteisön kieltä, aluksi vähän leikillisinä ja sitten kenties arkisina tai jopa neutraaleina. Monet vanhastaan nuorten kieleen kuuluneet ilmaisut ovat muuttuneet kaikkien kieleksi. Ja kun näin käy, nuorten kieleen syntyy taas uusia ilmauksia: kun vanhat rouvat tekevät treffit kahvilaan, nuoret deittailevat.

Mutta ei vain nuorten vaan lastenkin kielestä on tullut ilmauksia yleiskieleen. Asiallisesta lehdestä voi helposti napata sellaisia sanoja kuin ope ”opettajan” tai ekaluokka ”ensimmäisen luokan” sijasta. Mielenkiintoinen on vahvistussana oikeasti. 1990-luvun alun Perussanakirjassa se mainittiin tyylilajiltaan erityisesti lastenkieliseksi: lapset tekivät asioita ”leikisti ja oikeasti”. Nyt sana on niin yleinen puheessa ja kirjoituksessakin, että ei voi kuin todeta: Mitä pienet edellä, sitä isot perässä. Ja ihan oikeesti: aikuisetkin fanittaa!

RIITTA ERONEN

Esitetty Yle Radio 1:ssä 10.7.2009