Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Kansainvälinen ja uudistumiskykyinen pähkinä – pakinaa sanonnoista

Monet kielikuvat ja sanonnat ovat kansainvälistä kulkutavaraa. Joskus tunnetaan vanha kirjallinen lähde, esimerkiksi Raamattu, josta jokin ilmaus on peräisin, mutta useimmiten sanonnat kulkeutuvat käännöslainoina kielestä toiseen ilman tietoa alkuperästä tai syntysyystä.

Niinpä luovuttamisfraasi heittää kirves järveen on sanasanainen käännös ruotsinkielisestä ilmauksesta kasta yxan i sjön, jonka keksijää ei tiedetä. Usein suomeksi kuitenkin sanotaan, että joku heittää kirveensä kaivoon eikä järveen. Käännöksen eriparisuus kiusaa joitakuita, ja heidän mielestään suomessa on mennyt puurot ja vellit, tai siis kirveet ja hohtimet, sekaisin. Perinteisestihän kaivoon pitää pudottaa hohtimet.

Oikeaoppisuus on kuitenkin eläväisen sanontamaailman parissa masokistinen aate. Juoksepa ihmisten perässä korjaamassa heidän sutkautuksiaan, ja saat juosta kauan ja turhaan.

Viime vuosina on suomen kielessä yleistynyt uusi, mutta monelle varmaan vielä tuntematon ilmaus kuvaamaan sitä, että joku on innoissaan jostakin. Tätä ilmausta käytetään eräässä konserttiarvostelussa seuraavasti: ”Salonen tunnusti Ravel-vaikutteensa - - lopettamalla illan vetävästi jytisevällä Ravelin orkestraatiolla Modest Musorgskin Näyttelykuvista. Yleisö oli aivan pähkinöinä ja ulvoi riemusta.”

Siis oltiin pähkinöinä. Tai joku menee pähkinöiksi.

Englantia osaavat tunnistavat oitis jotain tuttua näissä ilmauksissa. Englanniksikin voidaan sanoa he’s nuts tai he went nuts, kirjaimellisesti kääntäen ’hän on pähkinöitä’ tai ’hän meni pähkinöiksi’, kun tarkoitetaan, että joku on hullu tai tuli sellaiseksi. Merkitys saattaa olla varsin negatiivinenkin: jollakulla hirttää pahasti kiinni, käämit kärähtää, pelihousut repeää, ja tulos on ympäristölleen vaarallinen. Suomeksi ollaan itsekontrollin ulottumattomissa, mutta yleensä varsin positiivisessa hengessä.

Samanlainen polku englannin kielestä suomeen on muuten ilmauksella joku menee banaaneiksi jostakin. Ultra Bran kiertuepäiväkirja vuodelta 2000 kertoo, että heidän edellään soittanut yhtye Neljä Ruusua ”sai hittiputkellaan jengin ihan banaaneiksi”.

Suuresta innostuksesta ja ihastuksesta on lyhyt matka hulluuteen.

Erilaisia kansainvälisiä pähkinäilmauksia on muitakin. Englanniksi sanotaan että jokin ongelma on hard tai tough nut to crack, suomeksi kova pähkinä purtavaksi. Nämähän erovat siinä, että englanniksi yritetään rikkoa kuori kertomatta millä, suomessa isketään hampailla kiinni. Suomentajan kokemus pähkinöistä jää arvailtavaksi.

Kuvaannollisessa pähkinänkuoressa, in a nutshell, i ett nötskal, tarjoillaan tietoa tiiviissä muodossa. Tosin eräässä näkemässäni treffipalstaviestissä nuori mies ensin kertoo esittelevänsä itsensä niin sanotusti pähkinänkuoressa, mutta selostus on niin pitkä ja seikkaperäinen, että miekkonen joutuukin lopuksi toteamaan, että pähkinänkuoresta tuli kooltaan kookospähkinän luokkaa.

Ruotsiksi on olemassa vertaus frisk som en nötkärna, ’terve kuin pähkinä’. Suomeksihan olemme terveitä kuin pukit, mitä se sitten tarkoittaakaan. Puskemme ja hyppelemme, kaiketi. Pähkinässä tervettä on ehjä ja puhdas sisus, ei liikunnallinen kuntoisuus. Vertailukohdan valinnalla voidaan korostaa asian eri puolia.

Toisenlaista pähkinä-vertausta esiintyy sen sijaan suomenkielisissä tennisselostuksissa. ”Agassi mursi Niemisen syöttöjä kuin pähkinöitä”, toteaa muuan urheilu-uutinen. Yleensä pähkinöitä särjetään, mutta ei murtaminen niin kauas mene, etteikö vertaus toimisi. Ovathan entiset jäänsärkijätkin nykyään jäänmurtajia. Tosin pähkinänsärkijät eivät ole pähkinänmurtajia.

Vertaukset eivät ole vain lainatavaraa, ne ovat myös kielellisen luovuuden alati pulppuava lähde. Anna-Leena Härkönen kuvaa eräässä kolumnissaan, että ”olo on ontto kuin tyhjennetyllä maatuskalla”. Yhden presidenttiehdokkaan ilmaisutapaa luonnehdittiin vaalien alla: ”puhetta tulee kuin lantun lientä”.

Tuttuja kuvailmauksia sopii myös yhdistellä ja muunnella. Kömpelö ihminen valittaa keskustelupalstalla, että ”mulla on kaksi vasenta kättä ja niissäkin peukalo keskellä kämmentä”. Naima-asioista tietävä taas on laatinut oppaan kaikille, ”jotka purjehtivat, nilkuttavat tai raahataan avioliiton satamaan”.

Eräänlaista innostuksen huippua on se, kun erään artistin fanit eivät mainoksen mukaan menneet pelkästään ”pähkinöiksi” vaan myös ”banaaneiksi”. Yleensä samaa ainesyhdistelmää tapaakin vain kakkuresepteissä. – Ja pekonilla ryyditettynä  maapähkinävoileivässä Elvis Presleyn tapaan.

TARJA HEINONEN

Esitetty Ylen Radio 1:ssä 3.8.2007