Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vappu tulee käki kainalossa, pääskynen pivon pohjassa

Toukokuun ensimmäinen päivä on kirkollisesti pyhitetty englantilaissyntyiselle nunnalle, pyhimyskuningas Rikhardin tyttärelle Walburgalle – suomalaisittain Valpurille tai Vapulle – joka keskiajalla levitti kristinuskoa Saksassa ja perusti Heidenheimin luostarin. Tämä kirkollinen muistopäivä sattui samaan ajankohtaan pakanallisten germaanien kesänalkajaisjuhlien kanssa. Pohjoismaissa Vapun päivää alettiin juhlia ennen kaikkea kesäkauden alkamispäivänä.     

Kansanperinteessä vappuun on liittynyt monenlaisia uskomuksia. Vapuksi toivottiin lämmintä säätä ja etelätuulta, joka toi hyvän maitovuoden tullessaan. Luminen vappu ennusti lumetonta talvea, ja lämpimät päivät ennen vappua kylmiä ilmoja vapun jälkeen. Vappuna pyrittiin aloittamaan kevätkylvöt ja päästämään karja ensi kertaa ulos laitumille. Tehtiin myös taikoja, jotta petoeläimet eivät verottaisi karjaa. Kirkollista perinnettä ovat työkiellot: vappuna ei saa kalastaa tai menettää kalaonnensa ja vappuna ei saa kylvää, sillä vilja ei tällöin kasva.  

Kyrönjokivarressa lapset ovat vappuna laittaneet kellot kaulaan ja vyöhön ja kellotelleet eli juosseet ympäri kylää. Kurikasta on kerrottu, että tähän meluisaan menoon osallistuivat myös aikuiset: Naiset kiinnittivät tiukuja hameidensa helmoihin ja pukivat päälleen mitä ikinä kummallista löysivät. Miehillä oli muassaan vain yksi suuri tiuku. Näin sitten juostiin meluten ympäri kyliä. Ne joilla tiukuja ei ollut, hiippailivat vesiämpäri kädessä ja yrittivät roiskuttaa vettä kellottelijoiden päälle. Näin taattiin hyvä maito-onni.

Simasuiset ylioppilaat ja työläiset

Nykyään vappu on meillä kevään lisäksi erityisesti ylioppilaiden ja työväen juhla. Vapun riehakasta perinnettä ovat jatkaneet teekkarit ja muut opiskelijat. Ylioppilastutkinnon suorittaneet käyttävät vappuna valkolakkiaan. Nimenomaan ylioppilaiden juhlapäivänä vappu on tullut Suomeen Ruotsista. Jo 1700-luvulla Turun Akatemian ylioppilaiden tiedetään juhlistaneen kevään tuloa eli vappua laululla.   

Työväenliikkeen kansainvälinen joukkokokous- ja mielenosoitusjuhla vappu on ollut 1800-luvun lopulta alkaen. Vapunvieton ja mielenosoitusten taustalla olivat 1800-luvun kurjat työolosuhteet. ”Kahdeksan tuntia työtä, kahdeksan tuntia virkistystä, kahdeksan tuntia lepoa” oli työväen vappujuhlien iskulause vuosikymmeniä.

Nykyaikaiseen vappuun väriä tuovat kaupalliset karnevaalitavarat kuten vappuhuiskat, serpentiini ja ilmapallot. Vappupöytään kuuluvat tippaleivät, munkit, nakit ja perunasalaatti ja tietenkin sima. Sima on kielessämme vanhastaan merkinnyt ’hunajaa’ tai ’mettä’. ’Juoman’ merkityksen sana sima on saanut Kalevalassa. Monissa kulttuureissa simajuomaa kutsutaan myös nimityksellä hunajaviini. Suomalainen vappusima valmistetaan kuitenkin ilman hunajaa.

MINNA SALONEN

Julkaistu 2008