Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Yhteydenvälittäjän syrjäpotkaus

Jalkapalloa oli Suomessa potkittu kymmenisen vuotta, ennen kuin tänä vuonna 90-vuotisjuhliaan viettävä Suomen Palloliitto perustettiin. Jalkapallosta on siis puhuttu Suomessa jo yli sadan vuoden ajan.

Vuosisadanvaihteen jalkapallosanasto oli niukkaa ja vaihtelevaa. Sanasto alkoi laajeta ja yhtenäistyä 1910-luvulla, jolloin viralliset sarjaottelut olivat jo hyvässä vauhdissa ja Palloliitto julkaisi ensimmäiset viralliset säännöt.

Aivan vuosisadan vaihteessa sivurajan – eli silloisen sivu(raja)linjan – yli mennyt pallo potkaistiin takaisin kentälle, sen sijaan että se olisi nykyiseen tapaan heitetty. Tämä syrjäpotkaukseksi kutsuttu potku vaihdettiin kuitenkin pian heittoon, jota aluksi nimitettiin sisäänheitoksi, sivuheitoksi tai sivurajaheitoksi. Nykysäännöissä käytettävä nimitys rajaheitto tuli sanastoon vasta vuosisadan puolenvälin paikkeilla, samoin kuin peliinheittokin.

Vuosisadanalun jalkapallo-ottelussa maalin- eli portinvartija yritti estää pallon pääsemistä maaliin. Virallisten sääntöjen myötä maalin suulle tuli maalivahti, mutta samoihin aikoihin puhuttiin myös maalin- ja portinvahdista sekä leikillisemmin veräjänvartijasta ja verkkomiehestä. Myöhemmin maalivahtia on arkisemmin kutsuttu myös veskariksi, molariksi, molseksi ja mokeksi.

Maalivahdin lähimpiä apulaisia eli puolustajia kutsuttiin vuosisadan alussa apuvartijoiksi, mutta puolustaja-nimityskin tuli käyttöön suunnilleen samoihin aikoihin. Arkisempi pakki tuli sanastoon 1910-luvulla muodossa bakki (sekä ruotsissa että englannissa back).

Jalkapallokentällä oli vuosisadan alussa myös yhteydenvälittäjiä. Puhuttiin oikean- ja vasemmanpuolisista tai oikeista ja vasemmista yhteydenvälittäjistä. Heitä nimitettiin myös sisähyökkääjiksi, sisämiehiksi ja ruotsin mallin mukaan innereiksi (inner, innerforward). Käytössä oli myös välihyökkääjä-nimitys, joka kuuluu nykysanastoonkin. 1930- luvulla puhuttiin myös välimiehistä.

Pelaajien tehtävät ovat vuosikymmenien kuluessa muuttuneet, samoin pelin sanasto. Osa entisistä hyökkääjistä pelaa nykyään keskikenttäpelaajina. Vuosisadanalun hyökkäävät yhteydenvälittäjät voivat siis nykypeleissä olla pelinrakentajia tai vaikka hyökkäyksen ja puolustuksen välisiä linkkimiehiä. Apuvartija eli puolustaja voi puolestaan ahertaa esimerkiksi liberona. Yhteydenvälittäjältä syrjäpotkaus apuvartijalle olisi nykysanoin Linkkimieheltä rajaheitto liberolle.


MINNA HAAPANEN

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 22.4.1997.