Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Yhtenä kysymysmerkkinä

Muuan lukija toivoi kirjoitusta välimerkkien, varsinkin kysymysmerkin, käytöstä. Aloitanpa sillä, että kysymysmerkki, kuten muutkin välimerkit, kirjoitetaan edeltävän sanan jälkeen ilman välilyöntiä (toisin kuin nykyään varsinkin otsikoissa ja mainoksissa näkee).

Kuten jo merkin nimestäkin ilmenee, kysymysmerkki liittyy kysymykseen. Esimerkiksi lause ”Eikö koulussa enää opeteta välimerkkejä?” on kysymys ja tarvitsee peräänsä kysymysmerkin.

Virke ”Tiedätkö, opetetaanko koulussa kysymysmerkin käyttöä?” on myös kysyvä,  koska sen päälause (Tiedätkö) sisältää kysymyksen. Sen sijaan virkkeessä ”En tiedä, opetetaanko koulussa välimerkkejä” on epäsuora kysymyslause (sivulause opetetaanko koulussa välimerkkejä). Mutta virkkeen päälause ei ole kysymys vaan toteamus (En tiedä), eikä kokonaisuus siis ole kysymys. Niinpä kysymysmerkkiä ei tarvita.  

Kysymysmerkillä voi osoittaa kysyväksi muunkin kuin kysymysmuotoisen ilmauksen, mikä on yleistä otsikoissa. Tämänkin kirjoituksen nimi voisi olla vaikkapa ”Välimerkit hallussa?”. Kysymyslause saattaa toisaalta olla merkitykseltään toteamus tai huomautus, johon ei odoteta vastausta. Tällainen retorinen kysymys voidaan kysymysmerkin sijasta päättää pisteeseen: ”Mahdetaanko koulussa opettaa välimerkkien käyttöä.”

Asiatyylissä välimerkkejä käytetään perustyyppisesti, niin että lauseiden ja siis myös niiden tarkoittamien asioiden suhteet ovat mahdollisimman yksiselitteisiä. Esimerkiksi laki- ja sopimustekstiin ei liioin sovi sellainen monitulkintainen välimerkki kuin kolme pistettä, joka jättää lauseen lopun avoimeksi. Monissa muissa yhteyksissä välimerkkien monipuolinen käyttö kuitenkin lisää tekstin vivahteita. Välimerkkejä yhdistelemällä muodostetaan myös hymiöitä. Niiden avulla teksti- ja sähköpostiviesteissä säästetään tilaa ja välitetään niitä tunteita ja merkityksiä, joita kasvokkain puhuttaessa osoitetaan äänensävyillä ja ilmeillä. 

Paljon voi ilmaista tavallisilla välimerkeilläkin. Sujauttamalla huuto- tai kysymysmerkin (jopa molemmat) suluissa tekstin keskelle voi osoittaa esimerkiksi hämmästelyä, epäilyä tai epävarmuutta. Lainausmerkeillä taas voi viestiä muun muassa ironiaa. Välimerkeillä osoitetun lisämerkityksen voi helposti lukea vaikkapa seuraavista esimerkeistä: Vielä joulukuussa (!) poimittiin kantarelleja. Kirjeen on lähettänyt Maria (Marja?) Toivonen. – Moni on nähnyt ufoja. ”Todisteita” liikkuu maailmalla paljon.

Välimerkit ovat tärkeitä tekstin hahmottamiseksi, mutta niillä on sijansa myös puheessa, sanoina. Pikkutarkkuudesta puhutaan pilkun viilaamisena, keskustelulle pannaan piste. Myös kysymysmerkki esiintyy sananakin. Se osoittaa epävarmuutta ja hämmennystä, uteliaisuutta yms., mikä näkyy vaikkapa ilmauksessa tulevaisuus on suuri kysymysmerkki. Kielitoimiston sanakirjassakin on esimerkkejä tästä kuvallisesta käytöstä, mm. lause Seisoi yhtenä kysymysmerkkinä.


RIITTA ERONEN

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 18.2.2007.