Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Yhdeksän Vihtiä ja yksi Eurooppa

Vihdin kunta sai hiljan käsiteltäväkseen aloitteen, että kaikki kunnan postinumeroalueiden nimet olisi yhtenäistettävä Vihti-nimisiksi. Siten mm. Nummelasta tulisi 03100 VIHTI, Huhmarista 03150 VIHTI, Tervalammista 03220 VIHTI, Ojakkalasta 03250 VIHTI, Otalammista 03300 VIHTI, Selistä 03320 VIHTI ja Vihtijärvestä 03430 VIHTI. Valtuuston enemmistö rohkeni puoltaa nykytilanteen säilyttämistä, tukea kyliensä elinvoimaa.

Tämä osoitetoimipaikkojen nimien mekaaninen muuttaminen yhteen univormuun on ollut käynnissä koko maassa jo muutaman vuosikymmenen ajan. Esityksiä perustellaan yleensä elinkeinopoliittisen profiilin nostamisella sekä markkinoinnin ja imagon luomisen tarpeilla. Paikoin yrittäjät vaativat yhtenäistämistä kansainvälisten yhteyksiensä takia, koska ”muita nimiä ei tunneta”.

Kunnan nimi auttaa vain kunnan rajalle asti. Arkitilanteissa tarvitaan tietoa myös siitä, miltä suunnalta kaupunkia ja osoitetta on etsittävä, jos mielii löytää perille. Entäpä kun kuntia edelleen yhdistetään? Kuntaliitoksia pohditaan mm. Mikkelin seudulla. Mitä jos sielläkin kunnanisät ja markkinamiehet pyrkisivät eroon postinimistä, jotka kertovat, missä päin suurkuntaa asuvat entisten Anttolan, Hirvensalmen, Mikkelin maalaiskunnan ja Ristiinan asukkaat? Entä jos jäljelle jää lopulta vain sata kuntaa? Ehkä vastaisuudessa riittää jo pelkkä ”12345 SUOMI” tai ”12345 EUROOPPA”, sillä kukapa meidän paikannimiämme tuntee tai osaa kirjoittaa...

Nykyinen postinjakelu ei edes edellytä postinimien kuntakohtaista yhdenmukaistamista. Postilaitoksemme tavoitteena on ohjata postinjakelu toimipaikkaan, ei kuntakeskukseen. Jos lähekkäisiin numeroihin liittyy sama paikannimi, postin kulku voi jopa häiriytyä. Nimen ja numeron yhteisvoima toimii siinäkin, että jos lähettäjä on kirjoittanut jommankumman väärin, koneet tunnistavat virheen.

Monilla niistä paikkakunnista, joissa nimiuudistus on toteutettu ajat sitten, jaksavat asukkaat yhä muistuttaa siitä, miten heiltä on postitoimipaikan nimen ja usein myös postitoimiston mukana viety paikallisen yhteenkuuluvuuden tunnetta. Pian he ovat joutuneet luopumaan kotoisista tiennimistäänkin, kun niitä on ollut samanlaisia eri puolilla kuntaa.

Olisi hyvä tiedostaa, että nimiä muuttamalla ei kunnan eikä kunnassa toimivien yritysten maine parane, vaan siihen tarvitaan muita aineksia. Yrityksethän voivat halutessaan lisätä sijaintikuntansa nimen esimerkiksi logoihinsa. Eikö olisi pikemminkin aika pohtia, miten omaleimaisten paikannimien voima rikastaa kunnan kuvaa ja vahvistaa asukkaiden kotiseututunnetta?


SIRKKA PAIKKALA

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 14.7.1998.