Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vintit pimennosta

Lars Sundin romaanissa Colorado Avenue Dollari-Hannan tytär Ida seisoo pihalla lähellä kaivoa ”vahtinaan vain kaivonvintille asettunut kukko”. Nuorille lukijoille (ainakin kaupunkilaisille) kaivonvintti saattaa jo olla hämärä käsite ja yhdistyä ullakkoa tarkoittavaan vintti-sanaan – siihen vinttiin, josta myöhemmin romaanissa kunnanmies Johannes Smeds hakee pois kuolleita lapsiaan surevan vaimonsa.

Kaivonvintti on etenkin maaseudun vanhoissa kaivoissa käytetty vipulaite, jossa on pystypuun varassa liikkuva hirsi ja sen toisessa päässä salko, johon vesisanko kiinnitetään. Kyseessä on siis eräänlainen vinssi. Itse kaivo on nimeltään vinttikaivo. Suomen vintti-sanan taustalla on ruotsin kielen samaa tarkoittava sana vind, joka pohjautuu verbiin vinda ’vääntää’. Suomen murteissakin on nostamista ja vipuamista tarkoittavat verbit vintata ja vinnata.

Ullakkoa eli rakennuksen väli- ja vesikaton välistä tilaa tarkoittava vintti on sekin ruotsalainen laina sanasta vind, jonka alkuperä on kuitenkin toinen kuin kaivon vipulaitteen. Murteissa sana esiintyy myös muodossa vinni. Itsekin nukuin lapsena vaarin kanssa siirtolapuutarhamökin vinnillä, vaikka omalla mökillä nukuttiin vintissä.

Suomen kielessä on vielä kolmaskin vintti-sana, joka esiintyy vain yhdyssanassa vinttikoira. Tämäkin sana on lainaa ruotsista, nimittäin sanasta vinthund tai vindhund, jonka juuret ovat muinaisessa yläsaksassa. Sen wint-sana tarkoitti ajokoiraa.

Tällaisia keskenään samanlaisia erimerkityksisiä sanoja sanotaan homonyymeiksi. Ne ovat ulkoasultaan täysin yhtäläiset, mutta alkuperältään erilaiset. Joskus sanojen eri alkuperä näkyy taivutuksessa: lukusana kuusi taipuu kuuden, mutta havupuuta merkitsevä kuusi taipuu kuusen.

Sanakirjoissa tällaisten homonyymisten hakusanojen yhteydessä on yleensä järjestysnumero, esimerkiksi 1. kuusi ja 2. kuusi. Yhdyssanat, joiden alkuosana on eri homonyyminen sana, saatetaan puolestaan esittää sanakirjassa eri kappaleissa. Siten esimerkiksi painetussa Kielitoimiston sanakirjassa ovat eri kappaleissa peräkkäiset sana-artikkelit vinttikaivo, vinttikamari ja vinttikoira. Tämä antaa sanakirjan käyttäjälle tiedon siitä, että näiden yhdyssanojen samannäköiset alkuosat ovat alkuperältään (ja toki merkitykseltäänkin) aivan erilaiset.

LIISA NUUTINEN

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 21.9.2008.