Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Varvas näkyy jo!

Eräs karjalainen vanhaisäntä pelkäsi, että talon naiset joutuisivat lapsivuoteeseen kiireisimpään heinäaikaan: ”Se ol kaikkii suuremp hirmu hänel, ko ei tekisiit lapsii heinaikan.”

Jos niin onnettomasti kuitenkin kävi, että isännän kauhukuva toteutui, ei auttanut muu kuin panna sauna lämpiämään, tuoda kimppu puhtaita olkia saunan parveen tai lavitsalle ja lähteä pikaisesti hakemaan paapoa, paapuskaa – lapsenpäästäjää.

Kerrottiin kyllä sellaistakin, että joku nainen heinätöiden lomassa oli käynyt ladon takana synnyttämässä ja tullut sen jälkeen pellolle jatkamaan kesken jäänyttä haravointia. Oliko puhe tarua vai totta, mene tiedä.

Lounais-Suomessa itseoppineen kätilön nimityksenä oli pirttimuori tai pirttiämmä. Sana saattoi paikoin tarkoittaa myös synnyttäjää. Ruotsalainen esikuva on parilla muulla lapsenpäästäjän synonyymilla: Laajalti levinnyt paarmuska perustuu barnmoderska-sanaan. Etenkin savolaisten tunteman paaterin, paatermuorin pohjana taas lienee ollut ruotsin baderska ’kylvettäjä’. Tätä tukee sekin, että myös pesumummo on ollut kätilön nimityksenä Savossa.

Kun talon sauna muuttui synnytyssaunaksi, siitä tuli pirttisauna, lapsisauna. Synnyttäjälle varattiin kipujen lievitykseen pirttiviinaa. Kätilökin naukkaili sitä, kun kiireiltään ehti. Viinalla oli muitakin ottajia: ”Enkös minä sentään pääjehu asiassa o, sano isäntä, kun paarmunskan viinat joi” (Lempäälä).

Paarmuskat olivat vanhahkoja naisia, kokemuksen kautta oppinsa saaneita ja usein myös itse monia lapsia synnyttäneitä. Alkeellisissa oloissa menetelmätkin olivat alkeellisia. Jos synnytys ei ruvennut edistymään, eräs keino oli sitoa synnyttäjä vyötäisiltä saunan orteen ja käskeä hänen hyppiä.

Paarmuskan tehtävänä oli hoitaa synnytykseen liittyvät käytännön toimet ja antaa henkistä tukea. Vaikeissakin tilanteissa oli osattava rohkaista: ”Hyvät on merkit, sano paatermuori, kun varvas näky” (Padasjoki).

Yleensä paapojen, paatermuorien, paarmuskojen työtä arvostettiin. Sitä osoittaa sekin, että heitä on jossakin – tosin leikillisesti – nimitetty sisäasiainministereiksi: ”’Tualako se sisäasiaan ministeri asuu?’ kysyy (= kysyi) entinen miäs, kun paarmuuskaa katteli” (Seinäjoki). Muita vihjailevia nimityksiä ovat olleet ulosottomies, risuportinvahti, vesilukonavain ja perseräätäli.

Saunaan, jossa synnyttäjä ja paarmuska olivat, ei muilla ollut pääsyä. Jännitystä kesti usein pitkään. Lopulta saunan ovi avautui ja

Paarmuska huutaa: ”Tuokaapas rätti!

Lapsi on syntynyt saakelin nätti.


MATTI VILPPULA

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 13.7.2004.