Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Uutisointi sallittu

Pakinoitsija Olli loi aikoinaan kieleen hilpeitä sanoja, joita käyttämällä hän muun muassa irvaili suomalaisten tittelinkipeydelle ja muulle tärkeilylle.

Yksi Ollin sanoista oli ”uudisoida”, joka hieman muunnettuna (uutisoida) yllättäen melko pian omaksuttiin yleiseen kielenkäyttöön. Näin kävi siitä huolimatta, että monien korvissa uutisoida edelleen oli vitsikäs leikkisana ja että kielioppaissa ja sanakirjoissa sitä pidettiin paitsi tyylillisesti myös muodollisesti arveluttavana.

Muodollista epäkelpoutta perusteltiin sillä, että sellaisista nen-loppuisista sanoista kuin uutinen ei vanhastaan muodosteta suomen kieleen soida/söidä-loppuisia verbejä. Tähän on vedottu silloinkin, kun adjektiivista entinen luotu entisöidä-verbi on kehotettu korvaamaan suomalaisemmalla johdoksella entistää.

Sananloppu oida/öidä kuuluu kuitenkin suomalaisiin verbinjohtimiin (ankkuroida, isännöidä, karkeloida, valikoida). Sen avulla muodostetaan verbejä myös vierassanoista (abstrahoida, derivoida, konkretisoida, rekisteröidä). Tällaiset sanat ja samalla niiden antamat mallit ovat niin yleisiä, että on ollut ilmeisen vaikea ymmärtää, miten uutisoida poikkeaa niistä. Verbin yleistymistä selittää sekin, ettei uutisoimista ole helppo korvata toisella yhtä kätevällä sanalla.

Kielenhuollon ohjeissa neuvottiin kuitenkin pitkään käyttämään uutisoimisen tilalla muita ilmaisuja, esimerkiksi välittää uutinen. Näin tehtiin vielä 90-luvulla ilmestyneessä Suomen kielen perussanakirjassa. 2000-luvulle tultaessa sanakirjan toimitus selvitti uutisoimisen käyttöä. Toimitus totesi sanan niin vakiintuneeksi – ja sellaisena ilmeisen tarpeelliseksi –, että esitti suomen kielen lautakunnalle sen hyväksymistä yleiskieleen. Samaa mieltä oli lautakunta, jonka tehtäviin kuuluu päättää suomen kielen käyttöä koskevista periaatteellisista ja yleisluonteisista kysymyksistä.

Niinpä uusin suomen nykykielen keskeistä sanastoa ja kielenkäyttöä kuvaava teos, Kielitoimiston sanakirja (2004), selittää uutisoida-sanan merkitystä seuraavasti: ”kirjoittaa tai tiedottaa jostakin uutisena, välittää uutisena, välittää uutisia”. Kirjassa ei enää ole huomautusta ”paremmin toisin”.

Joukossamme on kuitenkin vielä paljon niitä, joiden korvissa uutisointi ei kuulosta ”viralliselta”. Siksi, ja myös selvyyden vuoksi, on tietenkin aina mahdollista käyttää uutisoimisen sijasta myös muita ilmauksia, vaikkapa noita sanakirjan selitteeksi tarjoamia. On myös hyvä muistaa, että vaikka oida-verbit ovatkin käteviä, niiden merkitys voi joskus jäädä hämäräksi. Yksi tällaisista vaikeasti avautuvista uudissanoista on kuratoida, joka tarkoittaa kuraattorina toimimista (siis esimerkiksi taidenäyttelyn järjestelyä). Suomalaisen on vaikea tunnistaa kuratoimisen taustalla olevaa latinan curare-verbiä, joka tarkoittaa hoitamista. Sen sijaan esimerkiksi entisöiminen on helposti ymmärrettävä verbi, joka nykykäsityksen (ja sanakirjan) mukaan kelpaa tasavertaiseksi synonyymiksi entistämisen rinnalle.


RIITTA ERONEN

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 25.10.2005.