Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Tuusulasta Tuusniemelle

Uusmaalainen Tuusula ja pohjoissavolainen Tuusniemi ovat Suomen kartalla kaukana toisistaan. Olisivatko ne tästä huolimatta nimisukulaisia? Sama Tuus-alkuhan nimissä on. Mitä näissä nimissä piilee?

Suomen ainoa Tuusula on alkuaan ollut Tuusulan nykyisen kirkonkylän nimi, ruotsiksi Tusby. Nimensä kylä on todennäköisesti saanut Tuusa-nimisistä kanta-asukkaistaan, jotka vuosisatoja sitten (kenties 1200-luvulla) ovat asettuneet asumaan Tuusulanjärven rantamille.

Kun Tuusat tulivat Tuusulaan, heitä vastassa ei ollut kokonaan nimetön maisema. Tuusulanjärvellä oli tuolloin jo nimi, jonka se oli saanut seudulla liikkuneilta eränkävijöiltä. Järveä oli muotonsa mukaan totuttu kutsumaan Kaukajärveksi; kauka merkitsi senaikaisessa suomen kielessä pitkää. Tämän nimen syrjäytti aikaisintaan 1600-luvun lopussa kylän nimen mukaan annettu Tuusulanjärvi.

Tuusa-nimen juuret ovat germaanisperäisissä Dose-, Duse-nimissä. Suomenkielisten suussa nimi on mukautunut Tuusaksi. Varhaisimmat asiakirjamerkinnät oman maamme Tuusista ovat jo 1300-1400-luvulta (Dus, Dysa, Duus). Tuusat ovat jättäneet muistoksi itsestään paitsi Tuusulan myös parisenkymmentä Tuusa-alkuista nimeä (esim. Tuusanlampi, Tuusanmäki). Tuusa on myös parinsadan nykysuomalaisen sukunimi.

Olisiko Tuusa tai sen varhempi kaima Duus voinut antaa nimen myös Tuusniemelle? Seudulla on ainakin kerrottu pitäjän saaneen nimensä Duus-nimisestä sotamiehestä. Tämä karkasi palveluksesta ja asettui asumaan niemen kärkeen, johon oli rakentanut kalasaunankin. Niemeä ruvettiin hänen mukaansa kutsumaan Tuusniemeksi, ja vähitellen nimi laajeni tarkoittamaan koko pitäjää.

Tarina on kiehtova mutta epävarma. Vaikka Tuusulan ja Tuusniemen yhdennäköisyys on suuri, on nimien alkuperä ilmeisesti erilainen. Tuusniemi ja muut Itä-Suomen Tuus-alkuiset nimet (Tuusmäki Puumalassa ja kolme Tuusjärveä, joista yksi Tuusniemellä, toinen Juvan ja Rantasalmen alueella ja kolmas Mäntyharjussa) eivät perustune henkilönnimeen, vaan niiden taustalla on todennäköisemmin jokin merkitykseltään hämärtynyt sana. Tuus-nimet ovat iältään vanhoja, mistä kertoo jo se, että ne ovat keskeisten paikkojen, mm. järvien, nimiä. Järvien nimet ovat lähes aina seudun vanhimpia nimiä. Tällaiset tärkeiden järvien nimet perustuvat ani harvoin henkilönnimiin. Järviä ei juuri ole nimetty ihmisten, vaan järven jonkin ominaisuuden mukaan.

Tuusulassa on asunut Tuusia mutta Tuusniemellä ei. Toisiaan muistuttavilla nimillä voi olla aivan eri lähtökohta. Jokainen nimi vaatii aina omat selvityksensä ja selityksensä.


TERHI AINIALA

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 10.8.1999.