Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Tuomiherra pihapihlajassa

Punatulkun voi nähdä myöhäissyksyllä, kun ihmiset alkavat huolehtia lintujen talviruokinnasta.

Punatulkun latinankielinen nimitys (Pyrrhula pyrrhula) viittaa linnun punaiseen väriin, sillä kreikan kielessä pyrrhula merkitsee punertavaa lintua. Suomen murteissa punatulkulla on kuutisenkymmentä nimitystä. Suurin osa niistäkin viittaa linnun punertavaan väritykseen. Nimitys punatulkku on tunnettu vanhastaan etenkin lounais- ja hämäläismurteissa, paikoin savolais- ja kaakkoismurteissakin, mutta verraten tuntematon se on ollut pohjalaismurteissa ja Kainuussa. Punatulkku-sanan jälkiosa on alkuaan ääntä kuvaileva. Se on liitetty tulkuta-verbiin, joka merkitsee mutisemista, jupisemista, inttämistä, nopeasti puhumista, tolkuttamista. Tulkku viittaa siis linnun ääntelyyn, jota voidaan kuvata katkonaiseksi, kitiseväksi viserrykseksi.

Ruotsissa punatulkulla on nimitys domherre ”tuomioherra” Sekin viittaa linnun punaiseen rintamukseen, joka kaikessa komeudessaan muistuttaa katolisen papin asua. Suomen murteissa on joukko nimityksiä, jotka ovat äänteellisiä muunnoksia ruotsin domherre-sanasta. Suora käännös tuomioherra punatulkkua tarkoittavana tunnetaan satunnaisesti Länsi-Suomessa. Pohjanmaalla, Tornion seudulla ja Savossa domherre on vääntynyt tuomiherraksi tai tuuherraksi.

Kansanomainen luokittelu eroaa tieteellisestä luokittelusta siinä, että jossakin suhteessa toisiaan muistuttavat linnut ovat kansan suussa voineet saada saman nimityksen, vaikka kuuluvatkin eri lajeihin. Esimerkiksi leivo, leivonen -nimityksillä voidaan tarkoittaa sekä kiurua että punatulkkua, ei yleensä kuitenkaan samalla alueella. Leivo, leivonen punatulkun merkityksessä tunnetaan lähinnä Savossa ja Kainuussa. Kiintoisaa on, että viron kielessä punatulkun yleiskielinen nimitys leevike on samaa kantaa kuin suomen leivo, leivonen. Viron kielessäkin punatulkulla on useita kansanomaisia nimityksiä, esimerkiksi punakurguke, suomeksi ”punakurkkunen.”

Lintuihin on vanhastaan liitetty monenlaisia uskomuksia. Lintujen tulo asutusten lähelle on voitu tulkita kuoleman enteeksi. Punatulkkukin on saanut nimitykset kuolemanlintu ja kuolinvarpunen. Sen ilmestymistä pihapiiriin on pidetty myös merkkinä huonosta säästä ja lumipyrystä, kuten nimitykset kovanilmanennustaja, kovanilmanlintu, kurjanilmanlintu ja pyrylintu osoittavat.


KATARIINA ROUVALA

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 3.3.1998.