Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Treffeille vai deiteille?

Sano, lähdetkö treffeille vai deiteille, kun sinulla on tapaaminen, niin kerron, minkä ikäinen olet!

Molemmat sanat ovat alun perin slangia, mutta treffeillä käyvät vanhemmatkin ihmiset. Sana on peräisin ajalta, jolloin ruotsin kieli vielä oli suomen kieleen nähden antavana osapuolena englannin sijasta, olipa kyse slangista tai lainasanoista yleensäkin. Treffithän tulevat ruotsin sanasta träffa (= tavata), kun taas deitit on lainaa amerikanenglannin ilmauksesta make a date (= tehdä treffit), joka sanakirjan mukaan on alun perinkin arkityylinen.

Kumpi sitten on parempaa kieltä tai oikeampaa slangia? Treffit on toki tuttu ja vakiintunut, mutta ei muuten sen ”oikeampi” kuin deititkään. Kukaan ei voi määritellä puhekielen eikä siis slanginkaan oikeellisuutta, sillä kuten kieli yleensä, erityisesti slangi muuttuu koko ajan: nopea muuttuminen ja kielen pysyminen näin elävänä ja tuoreena onkin juuri slangin ominaispiirre.

Välillä kuulostaa siltä, kuin nuorten kieli olisi lähes pelkkää englantia (feidata = mm. ohittaa, jättää tulematta, flaijeri = lentolehtinen, mainos, relata = rentoutua), mutta sen pohjana on toki paljon vanhaakin Helsingin slangia ruotsalais- ja venäläislainoineen. Esimerkiksi ruotsalaislaina stadi, joka tarkoittaa kaupunkia ja varsinkin Helsinkiä, samoin kuin venäläislähtöinen paikkaa tarkoittava mesta, ovat edelleen mitä elävintä ja keskeisintä helsinkiläisslangia.

Slangi-ilmauksia ammennetaan myös omista suomen kielen lähteistämme. Yleiskieleenkin viime vuosina ampaissut mieshiihtäjiämme kuvaava karpaasi kuuluu slangiin (se on hakusanana ainakin Leo Lipsosen Vankilaslangin sanakirjassa), johon se lienee tullut murteistamme.

Murteissa karpaasi tarkoittaa paitsi isoa miestä myös isoa naista (joskus myös hevosta!) sekä ruoskaa. Kyseessä on lainasana, tuttu niin ruotsista kuin venäjästäkin. – Aivan kotoisista aineksista ovat sitten sellaiset tämän päivän slangisanat kuin mättää (mikä mättää? = mikä vaivaa?) tai sikana (sikana väkeä = paljon väkeä).

Tutuista sanoista nuoriso on omaksunut uuskäyttöön myös muijan, jota1970-luvulla ilmestynyt Kaarina Karttusen Nykyslangin sanakirja ei lainkaan tunne. Se, että aika pienetkin koululaiset puhuvat ”meidän luokan muijista” saattaa kuulostaa oudolta, jopa rumalta, mutta ainakin Helsingin koululaisten keskuudessa muija on lähes neutraali tyttöä tarkoittava sana. Eri-ikäisiä ja erilähtöisiä slangi-ilmauksia on siis esimerkiksi seuraavassa ilman mitään havaittavaa tunnelatausta lausutussa virkkeessä: ”Sillä on deitit yhden muijan kanssa stadissa”.


RIITTA ERONEN

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 22.7.1997.