Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Täällä Siperiassa

Lahdessa on Venetsian kaupunginosa, joka sai nimensä, koska paikka oli rakentamisensa aikoina 1920–1930-luvulla tulvan peitossa. Lontoon kulmakunnalla Karijoella ovat talot pieniä ja liki toisiaan. Kuusjoella taas on Amerikan kylä, jossa on paljon muualta tulleita mutta vähän alkuperäisiä asukkaita. Rovaniemellä on Pariisinkaduiksi kutsuttu kivikkoista mäkeä, jolla oli kesällä lehmiä melkein yhtä paljon kuin Pariisissa ihmisiä. Kuopiossa Havaijin saari on suosittu retkikohde.

Nämä ovat esimerkkejä niin sanotuista vertailevista vierasperäisistä nimistä. Suomessa on yli 700 tällaista ulkomaisen paikannimen mukaan annettua nimeä, joista erilaisia on yli 100. Suosituimpia ovat olleet Amerikka, Venäjä, Moskova, Siperia, Port Arthur ja Abessinia. Nimenantajien mielessä paikat ovat joltakin ominaisuudeltaan vertautuneet kuuluisiin ulkomaisiin esikuviinsa. Eteläinen ja lämmin pelto voi olla Afrikka, kylmä ja syrjäinen kolkka Alaska tai Siperia, kuiva, karu ja pölyinen paikka taas Sahara. Näissä ei vielä ole mukana Raamatun paikannimiin pohjautuvia nimiä, joita ovat esimerkiksi Kaanaa, Betlehem ja Jerusalem. Niitä on maassamme kaikkiaan yli 600, noin 50 erilaista nimeä.

Vertailu kuuluu olennaisesti kieleen. Ilmiöt, esineet ja ihmiset vertautuvat helposti johonkin laajalti ja yleisesti tunnettuun. Paikannimiäkin lienee jo varhain annettu tällä perusteella. Kapea ja pitkä pelto on Katinhäntä, korkea ja ylöspäin kapeneva mäki Sokeritoppa. Vertailu valmiiden nimien avulla on puolestaan verrattain uusi nimeämistapa. Ulkomaisten paikkojen ja niihin liittyvien mielikuvien perusteella ryhdyttiin paikkoja nimeämään vasta joskus 1700-luvun puolivälin jälkeen. Koska maan väkiluku suuresti kasvoi, tarvittiin uusia nimiä uusille paikoille, paljolti asumuksille ja viljelyksille. Ensin opittiin käyttämään nimilähteenä Raamattua, mutta myöhemmin yleistyivät myös muunlaiset valmiit nimet. Ihmisillä alkoi vähitellen olla jo niin paljon tietoa maailmasta, että tällaiset nimet olivat mahdollisia. Koulutus, lehdistön seuraaminen ja matkustaminen olivat lisääntyneet. Myös maastamuutot ja siirtolaisuus toivat ulkomaisia paikkoja ikään kuin lähemmäs ihmisiä.

Kulloinkin ajankohtaiset tai keskeiset paikat ja tapahtumat ovat usein saaneet sijansa nimissä. Siirtolaiseksi Amerikkaan lähtenyt mies oli Sippolassa kuokkinut pellon, joka sitten sai nimen Amerikka. Suonenjoen Kriminlahden seudun miehet olivat osallistuneet Krimin sotaan. Kun Tampereen Amuria rakennettiin 1800-luvun loppupuolella, kerrottiin sanomalehdissä Amurinmaahan lähteneistä siirtolaisista. Vastaavasti kauas kaupungin laitamille muuttavia alettiin kutsua Amurinmaahan menijöiksi ja itse kaupunginosaa Amurinmaaksi.


TERHI AINIALA

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 8.8.2000.