Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Suomen kielen puolesta

Toukokuussa julkistettiin kielipoliittinen ohjelma Suomen kielen tulevaisuus. Ohjelmassa tarkastellaan suomen kielen asemaa ja käyttöä eri elämänalueilla ja tehdään ehdotuksia sen monipuolisen käytön turvaamiseksi. Kantavana ajatuksena on rinnakkaiskielisyys: oma kieli ja muut kielet käytössä rinta rinnan. Ohjelma korostaa suomen kielen käytön lisäksi muun monipuolisen kielitaidon merkitystä. Tekijöinä on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sekä Helsingin yliopiston suomen kielen ja kieliteknologian asiantuntijoita. Opetusministeriö on tukenut hanketta.

Suomen kieli on kaikilla yhteiskunnan aloilla käytettävä kansalliskieli, suomeksi ja suomea opiskellaan kouluissa ja yliopistoissa, sen tutkimus on monipuolista, sillä julkaistaan paljon kauno- ja tietokirjallisuutta, ja eri viestimet ovat täynnä suomea. Miksi näin vahvan kielen tueksi tarvitaan toimintaohjelma?

Vaikka suomi elää monipuolista elämää, sen käyttöala on Suomessa kaventunut, erityisesti luonnontieteissä ja tekniikan alalla sekä kansainvälisissä yrityksissä. Suomenkielinenkin yhteisö joutuu siis kysymään: Missä tilanteissa kieleni on käyttökelpoinen? 2000-luvulla on käynyt selväksi, ettei suomen kielen asema säily itsestään, vaan sen säilyminen yhteiskunnan kaikilla aloilla käytettävänä kielenä vaatii tietoista huolenpitoa.

Suomen kielen toimintaohjelman lähtökohtana on yksilön oikeus äidinkieleen, mutta myös se, että muunkielisillä suomalaisilla on oikeus saada kunnollista valtakielen opetusta koulussa ja työelämässä. Ohjelmassa on kysymys suomalaisen demokratian säilymisestä niin, ettei tieteellinen ja taloudellinen eliitti erkaannu muun väestön elämänpiiristä.

Ohjelman suositukset osoitetaan valtioneuvostolle, eduskunnalle, kunnille, eri hallinnonaloille, yrityksille, koululaitokselle ja yliopistoille mutta myös lasten ja nuorten vanhemmille ja kaikille suomen kielen käyttäjille. Kielen elämään voi vaikuttaa jokainen yksilö, yhteiskunta taas luo kielen elämän puitteet. Siksi vastuullisia on paljon.

Toivottavasti ohjelma innostaa etsimään hyviä ratkaisuja eri elämänaloilla, jotta suomi voi elää tulevaisuudessakin täysipainoisesti muiden kielten rinnalla. Kieli pysyy voimissaan, kun sitä käytetään monipuolisesti. Uhkakuvia ei tarvitse maalailla, mutta valppaana on hyvä olla. Pahin uhkakuva on se, jos me suomenkieliset itse lakkaamme välittämästä kielestämme.

Suomen kielen tulevaisuus -ohjelmaan voi tutustua osoitteessa www.kotus.fi.


PIRKKO NUOLIJÄRVI

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 28.6.2009.