Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Somaleista suomalaisiksi?

Nimityksistä somali ja somalialainen käyty julkinen keskustelu on meillä viimeksi nostanut esiin kansallisuuden ja kansalaisuuden käsitteet. Kyse on ollut toisaalta sanojen merkityserosta ja toisaalta sanojen käyttöön liittyvistä vahvoista tunteista. Sana somali viittaa kansallisuuteen, etniseen ryhmään, mutta somalialainen, joka on muodostettu valtion nimestä, merkitsee Somalian valtion kansalaista tai asukasta. Somaliväestöä elää Somalian ulkopuolellakin erityisesti naapurimaissa.

Vain harvoin käsitteet kansallisuus ja kansalaisuus hahmottuvat erillisiksi yhtä selvästi kuin somalin ja somalialaisen tapauksessa. Ruotsalaiset tarkoittaa yleisessä kielenkäytössä sekä läntisten naapureidemme kansallisuutta että heidän valtionsa kansalaisuutta, vaikka Ruotsin kansalaisten joukkoon kuuluu niin saamelaisia ja suomalaisia kuin useita muitakin vähemmistökansallisuuksia. Ruotsinmaalaisiksi voitaisiin heitä kaikkia kutsua, vaikkei sana kovin tavallinen ole.

Tällaiset kysymykset ja näkökohdat eivät edellisinä vuosisatoina ylipäätään tulleet esiin Suomessa. Muuallakaan ei liene kiinnitetty paljon huomiota kansallisuuden ja kansalaisuuden käsitteiden erottamiseen. Kansallisuuskysymysten viimeaikaisen esiin nousun vuoksi on nykyisin pidettävä varansa, ettei tule pitäneeksi skotteja englantilaisina eikä tataareja tai tšetšeenejä venäläisinä.

Venäjää puhuvat ihmiset ovat suomalaisille olleet vanhastaan venäläisiä ilman että sanaa eriteltäisiin kieliyhteisön, kansallisuuden tai Venäjän kansalaisuuden nimitykseksi. Pitäisikö Venäjän federaation kaikkia kansalaisia nykyään kutsua venäjänmaalaisiksi? Kovin luontevalta se ei tunnu, mutta on mahdollinen silloin, kun ehdottoman täsmällistä kokoavaa kansalaisuuden nimitystä tarvitaan. Käytännössä turvaudutaan silti merkitykseltään selvempään ilmaukseen Venäjän kansalaiset. Se kattaa noin sataan eri kansallisuuteen kuuluvan väestön, josta venäläiset muodostavat valtaosan.

Entä sitten suomalaiset? Keitä sillä tarkoitetaan ja keitä ei? Mitä sanaa käytetään, jos puhutaan niistä, jotka eivät ole syntyperältään suomalaisia, mutta ovat kuitenkin Suomen kansalaisia, syntyjään vaikkapa vietnamilaisia tai Kosovon albaaneja, eivät siis albanialaisia Albaniasta? Sama ongelma koskee viime vuosikymmenen aikana Venäjältä saapuneita Venäjän kansalaisia, joista osalla on omaan tai vanhempien ja isovanhempien passiin kansallisuudeksi merkitty suomalainen.

Ulkomailla syntyneistä, mutta nykyisistä Suomen kansalaisista on täsmäilmausta tarvittaessa käytetty nimitystä uussuomalaiset. Yleisen, mutta monimerkityksisen sanan suomalainen lisäksi on vanhastaan olemassa sana suomenmaalainen, jonka sisältö on selvempi ja kokoava: kielellisestä ja etnisestä taustasta riippumatta olemme siinä mukana kaikki Suomen kansalaiset, Suomen väestö, Suomen asukkaat.


SAARA WELIN

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 20.2.2001.