Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Siskokset ja samikset

Saman perheen pojat ovat keskenään veljeksiä, tytöt siskoksia tai harvemmin sisareksia. Sisarukset puolestaan ovat yhtä hyvin sisaria kuin veljiäkin.

Rakenteeltaan vastaavia sanoja, jotka tarkoittavat keskenään samanlaisten sukulaisten ryhmään kuuluvia, on muitakin. Verisukulaisia ovat myös serkukset, murteissa orpanukset, kusiinit ja nepaukset (yksikkö nepaa). Lastensa avioliiton kautta toisiinsa liittyvät puolestaan apekset ja anopikset. 1600-luvun lainsuomennoksissa on puhuttu myös avioksista eli aviopuolisoista.

Sukulaisuussuhteiden merkityksestä ja suurperheistä kertovat sisarusten puolisoiden nimitykset, jotka nykyisin ovat monille jo vieraita. Puolison sisar tai veljen taikka puolison veljen vaimo on käly. Vanhastaan nimitystä kälykset on käytetty laajalti itämurteissa nimenomaan veljesten vaimoista. Paikoin on puhuttu nadoksista (nato, nadot).

Kälysten miespuolisia vastineita ovat langokset ja murteissa ruotsin svåger-sanaan perustuvat suoverukset (vuoverukset, fookerukset jne.) sekä kydykset (Kannaksella aviomiehen tai vaimon veli on ollut kyty, mon. kydyt). Sana svåger juontuu keskialasaksan sanasta swāger, joka tarkoittaa paitsi lankoa myös muuta avioliiton kautta saatua sukulaista. Samanlainen merkityskirjo on vallinnut myös suomen murteissa: langoksia ovat keskenään sisarten miehet (harvemmin veljesten vaimot), sisaren mies ja vaimon veli, pikkuserkukset, appivanhemmat tai apet keskenään sekä muut erilaiset kaukaiset tai avioliiton kautta tulleet sukulaiset.

Napalangokset eli pumppusuoverukset heilastelevat saman naisen kanssa.

Myös kummius on entisaikaan sitonut ihmisiä toisiinsa nykyistä enemmän. Lapsen vanhemmat ja kummit keskenään tai toistensa lapsen tai saman lapsen kummit keskenään ovat olleet Kannaksella ja Inkerinmaalla kuomaksia.

Kun ihmiset tuntevat toisiaan kohtaan mieltymystä ja luottamusta, he ovat ystävyksiä, kaveruksia, toveruksia tai kumppanuksia. Lähekkäin asuvat ovat naapuruksia, murteissa kranniksia tai ranniksia. Toisensa tuntevat ovat keskenään tuttavuksia. Samannimiset ovat kaimaksia, ja sinuttelusuhteessa olevia on joskus sanottu sinuksiksi.

Television Kotikatu-sarjassa äiti ja tytär sitaisivat kerran pihatalkoisiin mennessään hiuksiaan peittämään samantapaiset huivit. Äiti totesi, että nyt he ovat samikset. Tämä sana liittyy merkitykseltään edellä mainittuihin sukulaisten ja tuttavien nimityksiin. Rakenteeltaan se on kuitenkin toisenlainen: samis (samikset) on muodostettu sanasta sama slangijohtimella is.


MAIJA LÄNSIMÄKI

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 15.2.2009.