Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Sibeliuksen ikoni

Vuosi takaperin leimahti tässä lehdessä keskustelu ikoni-sanan käytöstä. Sen viritti artikkeli, jossa esiteltiin eri maiden kioskiruokia ja mainittiin, että ”currywurst on saksalainen ikoni”.

Mielipidesivulla älähdettiin heti. Reaktio oli ymmärrettävä; tunnetaanhan ikoni meillä ennen muuta ortodoksisen kirkon pyhäinkuvana. Sen todistavat sanakirjatkin: vielä 1980-luvulla sekä tietosanakirjat että kielten sanakirjat esittivät yksimielisesti ikonin ainoaksi merkitykseksi pyhäinkuvan, vaikka alkukielen kreikan sana eikon merkitsee ylipäätään kuvaa. Tästä juontuvassa merkityksessä ikonia on tosin käytetty jo pitkään englannin kielessä semiotiikan terminä: ikoni on yksi merkkilaji (kuten indeksit ja symbolit) ja kuvaa kohdettaan yhdennäköisyyden avulla.

Ikoni siis muistuttaa tarkoittamaansa asiaa, niin kuin esimerkiksi tietokoneen näyttöruudun ikonit eli graafiset symbolit, joilla saadaan niiden edustamat toiminnot esiin. Mutta ei semiotiikan ikoni-merkki tarkemmin ajatellen ole kaukana myöskään ortodoksien ikoni-kuvasta. Sehän edustaa kuvaamaansa asiaa, joten esimerkiksi Jumalan äidin kuva edustaa Jumalan äitiä, Neitsyt Mariaa, niin kuin ortodoksit vahvasti kokevatkin. Pyhäinkuvaa voidaan pitää yhtenä ikoni-merkin sovelluksena.

Runsaat kymmenen vuotta sitten ikoni-sana alkoi näkyä uudenlaisessa yhteydessä. Joku näyttelijä saattoi olla tietyntyyppisen elokuvan ikoni, joku taas kaupunkikulttuurin tai vaikkapa hippiliikkeen ikoni. Nimettiin erilaisten taide- ja musiikkivirtausten ikoneja, ja jopa eri vuosikymmenillä saattoi olla omat ikoninsa, kuten Beatlesit 60-luvulla. Kaikissa näissä tapauksissa ikoniksi luonnehdittu on tietyn aatteen, aikakauden tai vastaavan tyypillinen henkilöitymä, jossa on usein kultinomaisia piirteitä.

Sittemmin ikoni on laajentuneessa merkityksessä alkanut tarkoittaa myös asioita ja esineitä ja muuttunut yhä arkisemmaksi. Jos saksalaisuuden ikoni on alussa mainittu currywurst, niin amerikkalaisuuden ikoneja ovat vaikkapa Coca-Cola ja Levi's. Jotkut filmit ovat aikansa ikoneita. Ja mikä onkaan nykykeittiön ikoni – no, mikroaaltouuni tietenkin. Ikonin muotikäyttö merkityksessä 'jonkin aikakauden, aatteen tms. tärkeä symboli' on levinnyt meille Amerikasta. Sinänsä sanojen merkitysten muuttuminen on luonnollinen ilmiö. Ikonilla alkaa kuitenkin olla myös tyypillisiä muotisanan rasitteita: sitä näkee yhä yllättävämmissä yhteyksissä. Äskettäin kuulin tv-uutisista, että ”suomalaisten muukalaisvihan ikoneiksi nousivat Joensuun skinheadit”.

Eräs aikakauslehti puolestaan väitti, että ”Aleksis Kivi oli Sibeliukselle ikoni”. Olisikohan siinä ikoni väärään aikaan väärässä paikassa?


TARU KOLEHMAINEN

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 6.1.1997.