Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Rouva ja puoliso

Naisen valitseminen Suomen presidentiksi on saanut kansalaiset pohtimaan myös kielenkäyttöä: miten naispuolista presidenttiä, ministeriä, puheenjohtajaa jne. on korrektia puhutella? Presidentinvaalien aikoihin esitettiin kiivaitakin mielipiteitä siitä, ettei ”neiti presidentillä” voi olla auktoriteettia ja ettei sovi sanoa rouvaksi henkilöä, joka ei ole naimisissa.

Sanalla rouva voidaan kuitenkin viitata muuhunkin kuin vain siviilisäätyyn, sillä sitä käytetään yleisemminkin naisten Suomen kielen perussanakirjan mukaan ”ei kovin nuorten” puhuttelusanana. Nuorta naista saatetaan vastaavasti kutsua neidiksikin, mutta ylipäänsä puhuttelusanojen käyttö on meillä aika vähäistä, esimerkiksi kaupassa ei ole totuttu sanomaan ”Hyvää päivää, rouva”, ”Näkemiin, herra Virtanen”, mikä monissa muissa kielissä on itsestään selvää ja puhuttelematta jättämistä pidetään loukkaavana. Niin suuret ovat kulttuurierot, että meillä saatetaan pahastua rouvittelusta (”en nyt sentään niin vanha ole”) ja jopa teitittelystä, joka saattaa tuntua muodolliselta ja etäännyttävältä.

Monissa tilanteissa ihmisiä lähestyttäessä riittääkin aivan hyvin, että käytetään nimeä ja kenties oppiarvoa tai muuta titteliä. Tarja Halosesta käytetään hänen titteliään tasavallan presidentti ja tarvittaessa lisätään tittelin eteen sana arvoisa.

Puhetapoja ja kielenkäyttöyhteyksiä on kuitenkin monenlaisia, ja joissakin tilanteissa rouva voi tuntua sopivalta täydennykseltä. Sellaisissa yhteyksissä, joissa keskustelussa käytetään miehistä ilmausta herra ministeri, saatetaan puhua myös rouva ministeristä tai rouva puhemiehestä. Samoin kunniakomppania tervehtii rouva presidenttiä. Puolustusvoimien ohjeiden mukaan esimiestä puhutellaan siten, että puhuteltavan sotilasarvoon liitetään sukupuolen mukaan joko herra tai rouva, eikä puhuteltavan nuori ikä mitenkään vaikuta asiaan.

Uusi presidentti uudenlaisine perhekuvioineen on kirvoittanut keskustelua myös siitä, mitä tarkoittaa sana puoliso. Useimmiten sillä on tarkoitettu vain aviopuolisoa, mutta avoliittojen yleistyttyä sana puoliso on viime vuosikymmeninä ruvennut merkitsemään myös avopuolisoa. Kun lehdessä kerrotaan, että yrityksellä on ulkomailla sata työntekijää, joista lähes kaikilla on mukanaan puoliso ja lapset, on lukuun laskettu myös avopuolisot. Sanan merkityksen laajeneminen on otettu huomioon myös Suomen kielen perussanakirjassa, joka jo 1992 antaa esimerkin tästäkin käytöstä.

Sana presidenttipari herättää sekin joskus kysymyksiä, sanalla pari kun voidaan tarkoittaa eri asioita. Mutta vaikka esimerkiksi kenkäpari tarkoittaa kahta kenkää, niin vakiintuneen kielenkäytön mukaan presidenttipari ei tarkoita kahta presidenttiä vaan presidenttiä ja hänen puolisoaan. Samoin kuningaspari tarkoittaa kuningasta ja hänen puolisoaan ja vaikkapa isäntäpari isäntää puolisoineen. Epätasa-arvoista tai ei, sanaa emäntäpari ei käytetä näin, vaan sen merkitys on ’kaksi emäntää’.


RIITTA ERONEN

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 21.3.2000.