Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Pilvistä mutta enimmäkseen poutaa

Lappeenrannasta tuli soitto, jossa kiinnitettiin huomiota siihen, että Ilmatieteen laitos käyttää sanaa pouta sateen vastakohdasta puhuessaan. Soittajan mielestä poudaksi voi sanoa vain joko täysin kirkasta tai harso- tai untuvapilvistä säätä. Silloin kun taivas on kokonaan paksussa pilvessä, ei pouta-sanaa voisi käyttää.

On totta, että useimpien mielessä pouta liittyy kauniiseen, aurinkoiseen ja lämpimään kesäpäivään. Kyse on vain siitä, miten paljon säätyyppi saa poiketa ihannepoudasta, että siitä vielä voitaisiin käyttää pouta-nimitystä. Kuinka paljon pilvisyyttä pouta sietää? Onko sillä muita kriteerejä, esimerkiksi vuoden- tai vuorokaudenajasta johtuvia?

Suomen kielen perussanakirja asettaa poudalle mahdollisimman vähän ehtoja. Sen mukaan pouta on sateeton sää. Nykysuomen sanakirja on hiukan tiukempi mutta ei kovin paljon: sateeton (ja usein pilvetönkin) sää, ”kaunis ilma”.

Kielenkäyttäjien käsitykset poudasta voivat poiketa sanakirjojen näkemyksistä. Sateettomuus ei ole poudan ainoa ehto, vaan myös pilvien määrä vaikuttaa asiaan kuten lappeenrantalaisella soittajalla: kun taivas on umpipilvessä, ei puhuta poudasta vaan pilvipoudasta tai nahkapoudasta. Jossakin päin Suomea pouta taas ei rajoitu edes kesään tai päivään. Sään sanotaan muuttuvan poudaksi, kun taivas suojailman jälkeen illalla selkenee ja tulee yöpakkanen.

Järkevämpää kuin kiistely poudan ”oikeasta” merkityksestä olisi hyväksyä käsitys, että poudan merkitys on rajoiltaan häilyvä tai että poudalla on kaksi eri merkitystä. Toinen, laajempi, olisi se, jota Ilmatieteen laitos käyttää ja jonka Suomen kielen perussanakirjakin sanalle antaa, nimittäin sateen vastakohtaa tarkoittava. Se tulee näkyviin esimerkiksi sanonnassa ”Etana, etana, näytä sarves, onko huomenna pouta” tai ”Aamurusko sadetta, iltarusko poutaa”. Toinen, suppeampi, taas olisi lomalaisen unelma: kaunis, tyyni, lämmin, kuiva, aurinkoinen kesäsää, jolloin taivas on sininen tai yksittäisten pilvenhattaroiden täplittämä.

Poutaa voisi kaksimerkityksisyydessään verrata päivään. Samalla tavalla kuin päivä seuraa yötä, samalla tavalla poutakin seuraa sadetta. Samalla tavalla kuin päivän ja yön väliin jäävät ilta ja aamu, samalla lailla poudan ja sateen väliin jää jakso, välivaihe, joka ei selvästi kuulu kumpaankaan.


MATTI VILPPULA

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 20.10.1998.