Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Parakkimme eessä

”Vaikka jotkut sotilaat voisivatkin silloin tällöin joutua asustamaan häthätää kyhätyissä parakeissa, en kuitenkaan usko, että ’sotilaslääkärin paikka on parakissa’.”

Näin asiantuntija kommentoi tekstiä, jossa englannin sana barrack on hätäisesti käännetty ”parakiksi”. Oikea sana olisi kasarmi. Sanoilla on eroa: Suomen kielen perussanakirja kertoo, että parakki on ’kevytrakenteinen tilapäisrakennus’, mutta sotilasalan sana kasarmi ’joukkojen pysyvään majoitukseen käytettävä rakennus(ryhmä)’.

Ulkomaanuutisissa epätarkkakin käännös menee yleensä täydestä, sillä mistäpä tavallinen ihminen tietää, onko kyseisellä sotilasalueella pysyviä vai tilapäisiä rakennuksia. Mutta asiasta muodostuvat mielikuvat vääristyvät, jos sana on vain suurin piirtein oikein.

Sellaisen käännöskukan kuin sotalordi (englannin sanasta warlord ) havaitseminen lienee helpompaa. Silti sotalordeja esiintyy paitsi oopperoissa ja fantasiapeleissä, minne ne ehkä sopivatkin, myös ainakin joidenkin tiedotusvälineiden ulkomaanuutisissa. Warlord on (varmaankin kiireessä) käännetty aivan sananmukaisesti pohtimatta, onko suomen sanalla lordi yhteyteen sopivaa merkitystä. Näin ”helppojen” sanojen yhteydessä ei aina tule mieleen vilkaista sanakirjaa, joka kertoisi, että warlord on suomeksi sotapäällikkö. Onhan meillä myös sana sotaherra, mutta se on tyylillisesti värittynyt, Perussanakirjan mukaan ”leikillinen”, eikä siis sovi nykypäivää kuvaaviin uutisiin.

Jotkin vieraan kielen sanat ovat hämäävästi hyvin saman oloisia kuin oman kielen sanat, mistä syystä ei tule ajatelleeksi, että niiden merkitykset saattavat olla kaukana toisistaan. Ilmiöstä on kielentutkimuksessa käytetty eri nimityksiä. Ruotsissa termi on falska vänner, saksaksi Falsche Freunde (= petolliset ystävät). Virossa vastaava termi on eksitussõna, joka kääntyy suomeksi eksytyssanaksi. Myös sanoja riskisana ja sekaannussana on meillä käytetty.

Viron ja suomen sanastossa, kuten yleensäkin toisilleen läheisissä kielissä, on paljon tällaisia valetuttuja, joita on syntynyt eri teitä. Ensinnäkin molempiin kieliin muualta lainautuneella sanalla saattaa olla eri merkitys. Tallinnan-risteilyllä laivassa voi majoittua hyttiin, mutta siihen ei sovi viitata viron sanalla hütt, koska sen merkitys on ’mökki’. Suomen hytti taas on viroksi kajut, jonka suomalainen vastine kajuutta tarkoittaa vain pienen aluksen, ei suuren matkustajalaivan, sisä- tai nukkumatilaa.

Toiseksi myös alun perin yhteisen sanan merkitys on voinut eriytyä, mistä syntyy usein sekaannuksia – tuttu esimerkki on vaikkapa se, että piim tarkoittaa virossa maitoa eikä piimää. Myös sanan haige tavatessaan kannattaa olla tarkka. Se tarkoittaa ’sairasta’, ei ’kaihoisaa’ tai ’surumielistä’, kuten suomen haikea.


RIITTA ERONEN

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 12.11.2002.