Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Ota minut vihtoriksi

Kieli-ihmisiltä kysytään usein erilaisten sanontatapojen alkuperää. Monesti kysymyksiin on mahdotonta vastata: emme esimerkiksi tiedä, kuka veneestä pudonnut eno oli. On kuitenkin tapauksia, joissa voidaan esittää hyvinkin tarkat lähtökohdat. Näin on laita vihtori-sanan. Tämä yleisnimenä käytettävä erisnimi sisältyy leikilliseksi mainittuna Suomen kielen perussanakirjaan: merkityksenä on ’naisen elätettävänä oleva (avio)mies; tohvelisankari’ ja esimerkkinä päästä rikkaan naisen vihtoriksi. Näistä merkityksistä on kyse myös Mikko Alatalon ja Harri Rinteen laulussa Vicky Lee, jossa laulun minä pyytää ihailunsa kohdetta huolimaan hänet edes vihtoriksi. Sana sisältyy jo Nykysuomen sanakirjaankin, joka kertoo sen merkityksestä kiintoisan lisävivahteen: vihtori on alkuaan ’kansakoulunopettajattaren aviomiehekseen ottama ja elättämä mies’, ja ’tohvelisankarin’ merkitys on myöhäisempää perua.

Simo Hämäläinen (1913–77), suomalaisen slangintutkimuksen uranuurtaja ja Nykysuomen sanakirjan toimituksen jäsen, käsitteli kielitieteellisessä Virittäjä-lehdessä vuonna 1956 laajasti erisnimien käyttöä yleisnimenä artikkelissaan ”Kynttilä otti uunon vihtorin”. Artikkelista ilmi käyvä vihtorin tausta on peräisin Nykysuomen sanakirjan arkistoon sisältyvästä Arvi Sipolan tiedonannosta vuodelta 1936. Sipola oli toiminut 1912–24 Jyväskylän piirin kansakouluntarkastajana ja tullut siten tuntemaan alueensa koulut ja opettajat. Hänen kertomansa mukaan Korpilahden kunnan Tikkalan kansakoulun opettaja Tyyne Aarni oli mennyt vuoden 1910 tienoilla naimisiin Koppelmäen talon pojan Vihtori Salokankaan kanssa. Aviomies oli sen jälkeen asunut koululla ilman vakituista työtä, ja kyläläiset olivat nimittäneet häntä Koulun Vihtoriksi. Myös naapuripitäjässä Jämsässä oli samoihin aikoihin ollut sellaisia naisopettajien puolisoita, jotka elivät rouviensa kustannuksella, ja heitäkin – ilmeisesti etunimestä riippumatta – oli leikillisesti sanottu Koulun Vihtoreiksi.

Tällaisena nimitys oli vielä suppea-alueinen, mutta sen leviäminen laajemmalle selittyy Sipolan mukaan siitä, että alkuvuodesta 1916 pidetyssä koko maan kansakouluntarkastajain kokouksessa silloinen kouluneuvos Onni Rauhamaa oli puheessaan tästä nimityksestä maininnut, ja näin (koulun) vihtori olisi lähtenyt leviämään ympäri Suomen.

Monet muistavat vielä menneinä vuosikymmeninä ilmestyneen Vihtori ja Klaara -sarjakuvan hahmon Vihtori Vuorenkaiun. Mahdollisesti myös hänen etunimensä valintaan on vaikuttanut koulun vihtori -ilmaus; amerikkalaisen alkutekstin hahmot ovat Maggie ja Jiggs, joten Vihtori ei ole ainakaan sieltä peräisin. Sarjakuvahahmon etunimen Simo Hämäläinen taas arvelee vaikuttaneen vihtori-sanan edelleenleviämiseen ja siihen, että merkityksenä on nyttemmin paitsi ’vaimonsa tuloilla elävä mies’ myös ’tohvelisankari’, jollainen sarjakuvan Vihtori Vuorenkaiku on.


HEIKKI HURTTA

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 5.6.2001.