Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Onko tietoa – kuntien nimistä?

Tämän lehden pääuutissivulla 2.1.1997 kerrottiin: ”Suomi sai vuodenvaihteessa ainakin yhden uuden kaupungin, kun varsinaissuomalainen Paimio julistautui kaupungiksi.” Sisäsivuilla todettiin edelleen, että ”Vauraanoloinen varsinaissuomalainen Paimio oli todennäköisesti ainoa kunta, joka vuodenvaihteessa muuttui kaupungiksi.” Siis ainakin ja todennäköisesti.

Aiemmin saimme vuodenvaihteen tienoilla lukea sanomalehdistä kuntamuodon ja kuntien nimien muutokset, koska valtioneuvosto teki niistä päätökset, jotka välitettiin julkiselle sanalle. Viime vuosina kaupungiksi julistautuneet kunnat eivät aina ole saaneet päätöksilleen valtakunnallista julkisuutta ja vähälle huomiolle ovat jääneet myös kuntien nimenmuutokset. Monikohan tietää, että keskipohjalainen Pyhäjärvi julistautui 1993 Pyhäsalmi-nimiseksi kaupungiksi ja että valtuuston päätöksellä nimi Pyhäjärvi palautettiin taas viralliseksi vuoden 1996 alusta?

Nykyinen kuntalaki antaa kunnille itselleen oikeuden käyttää tai olla käyttämättä nimitystä kaupunki. Kuntajaosta annetun lain mukaan taas kunnan nimestä päättäminen kuuluu kunnanvaltuustolle. Vain jos yhdistyvien kuntien valtuustot eivät voi sopia uuden kunnan nimestä, sen määrää lääninhallitus. Jos kunnat kuuluvat eri lääneihin, sisäasiainministeriö määrää uuden kunnan nimen. Kunnan nimen muuttamisesta tulee lain mukaan hankkia lausunto Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselta, mutta lakisääteistä velvoitetta ilmoittaa nimen muutos esimerkiksi johonkin rekisteriin ei ole. Kylien ja tilannimien muutoksista nämä rekisterimerkinnät ja ilmoitukset on sen sijaan tehtävä. Kuntien nimet ovat tältä osin jonkinlaista ”Villiä länttä”. Suoranaista estettä ei liene sillekään, että esimerkiksi Sumiainen ottaisi valtuuston päätöksellä nimekseen Helsinki tai Valtakunnan keskus. Vastaavasti Helsingin kaupunginvaltuusto voisi muuttaa kaupunkinsa nimeksi Sumiaisen. Onneksi terve järki estää järjettömät päätökset, mutta aika näyttää, ovatko säädökset riittäviä.

Kuntien nimet kuuluvat yleisvaltakunnalliseen käyttöön. Siksi tuntuisi perustellulta, että niiden muuttamisesta päätettäisiin esimerkiksi lääninhallituksessa ja että kuntien sekä muidenkin hallinnollisten alueiden nimistä koottaisiin virallinen rekisteri. Kuntien nimien muutoksia on silloin tällöin ollut vireillä ja toteutunutkin. Paineet nimenmuutoksiin kasvavat, jos kuntaliitokset alkavat lisääntyä. Silloin vaaditaan taitoa valita uusille kunnille sellaiset nimet, jotka uudessa tilanteessa toimisivat mahdollisimman hyvin ja samalla nojaisivat riittävästi vanhaan pitäjännimiperinteeseemme, eivät vain senhetkiseen, poliittisen tilanteen mukaiseen harkintaan tai imagokonsulttien esityksiin. Ajantasaisen tiedon hallintoalueiden nimistä olisi oltava myös kaikkien tarvitsevien käytettävissä, mieluiten yhdessä paikassa.


SIRKKA PAIKKALA

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 21.10.1997.